”Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista, sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita, niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus, että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.” – Luukas 1:1-4

Uuden Testamentin ja kirkon ulkopuolisia viitteitä Jeesuksen elämään ja historialliseen henkilöön ei ole paljoa, mutta ne ovat kiistattomia ja tukevat hyvin Uuden testamentin Kirjoituksia.

”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas.” – Johannes 19:19

Josefus Flavius
Vuonna 37 jKr. syntynyt roomalaiseksi kääntynyt juutalainen historioitsija Josefus Flavius vahvistaa Jeesuksen teloituksensa ristiinnaulitsemalla Pilatuksen määräyksestä juutalaisten syytteen perusteella, ja kertoo hänen maineestaan ihmeidentekijänä ja opettajana sekä Jeesuksen kannattajien kertoneen johtajansa ilmestyneen heille kolme päivää ristiinnaulitsemisensa jälkeen. Josefus mainitsee myös Jeesuksen veljen Jaakobin ja Johannes Kastajan.

Cornelius Tacitus
Noin 53 jKr. syntynyt Aasian provinssin maaherra Cornelius Tacitus mainitsee Jeesuksen teloituksen Pilatuksen käskystä Tiberiuksen aikana (Annals XV, 44) kertoessaan Neron aikaisista kristittyjen vainoista Rooman palon yhteydessä. Lisäksi hän viittaa kristittyihin kertoessaan Jerusalemin temppelin hävityksestä 70 jKr. Katkelma Historiat-teoksesta on säilynyt Sulpicius Severuksen ansiosta. Tacitus oli antisemiitti ja piti kristinuskoa vahingollisena taikauskona.

Svetonius
Varhaisia viittauksia kristittyihin tms. on vuodelta 120 jKr. Hadrianuksen hovivirkailija Svetoniuksella Claudiuksen määräämään juutalaisten karkoitukseen ja Neron toimeenpanemiin kristittyjen vainoihin liittyen (Claudiuksen Elämä 25.4; Keisarien Elämä 26.2.).

Plinius nuorempi
Vähä-Aasian Bitynian maaherran Plinius nuoremman kirjeenvaihdossa keisari Trajanuksen kanssa vuonna 112 jKr. (Epistles x. 96-97) kysytään, pitäisikö kristittyjen teloitukset rajoittaa koskemaan enää johtajia. Plinius kehuu kristittyjen yhteiskunnallista kunnollisuutta ja sanoo heidän ainoaksi rikkeekseen keisarinpalvonnan hylkäämisen Kristuksensa vuoksi (Epistles X, 96).

Thallus
Samarialainen Thallus kirjoitti jo 52 jKr. kommentoiden ristiinnaulitsemisen pimeyttä auringonpimennyksenä sekä kertoo maanjäristyksestä, jonka seurauksena kalliot halkeilivat. Hän myös sanoo, että tämä tapahtui Tiberius Keisarin aikana. Katkelma on säilynyt kristityn kirjoittajan Julius Afrikanuksen toimesta (221 jKr.), jossa sen ajankuvausta kritisoidaan siitä, että auringonpimennys ei voi tapahtua täyden kuun aikaan Pääsiäisenä.

Flegonus
Myös 1. vuosisadan historioitsija Flegonus mainitsee ristiinnaulitsemisen yhteydessä tapahtuneen pimennyksen täysikuuna ja kertoo epätavallisen pimennyksen tulleen merkityksi myös keisari Tiberiuksen historiallisiin mainintoihin. Flegonuksen Aikakirjat on säilynyt katkelmana niin ikään Julius Afrikanuksen toimesta.

Sueton
Historioitsija Sueton (70 – 140 jKr) oli keisari Hadrianuksen kansliapäällikkö. Hänellä oli luonnollisesti edellisten keisarien arkistoituja dokumentteja käytössään. Niistä käy ilmi, että keisari Claudius (41-54 jKr) oli ajanut Roomasta joitakin juutalaisia, jotka olivat jonkun ”Chrestoksen” vaikutuksesta aiheuttaneet levottomuuksia kaupungissa. Tämä voi todistaa, että noin 50 jKr. Roomassa oli varhaiskristittyjä kuuluivat Kristuksen lahkoon.

Kelsos
Kelsos, kristinuskon vastustaja ja filosofi, kertoo teoksessaan Todellinen oppi (178 jKr) Jeesuksen tehneen ihmetekoja mm. parantaneen sairaita, ruokkien suuren määrän muutamalla leivällä ja nouseen kuolleista ylös, mutta väittää Jeesuksen saaneen voimansa Egyptistä ja tehneen ihmeteot riivajien avulla, aivan kuten fariseukset ja kirjanoppineet väittivät. Hän myös todistaa kertomuksen neitseestä syntymisestä pitämällä Jeesusta roomalaista isästä syntyneenä äpäränä ja hän kertoo Jeesuksella olleen 11 tai 12 seuraaja, jotka olivat hänen mukaansa olleet pahamaineisia veronkerääjiä, merimiehiä ja kalastajia.

Lucianus Samosatalainen
Lucianus Samosatalainen oli toisen vuosisadan satiirikko, joka mainitsi ylenkatseellisesti kristityt ja Kristuksen muutamaan otteeseen. Lucianus kertoo kristittyjen palvovan ristiinnaulittua johtajaansa ja paheksuu menestyneen kultin aikaansaamaa kreikkalaisten jumalien hylkäämistä (Kuoleva Peregrinus, Väärä Profeetta Aleksanteri).

Mara Bar Serapion
Syyrialainen Mara bar Serapionin kirje puhuu myös juutalaisista, jotka ”tappoivat viisaan kuninkaansa” johonkin aikaan ennen Jerusalemin vuonna 70 tapahtunutta tuhoa ja verrataan tätä Pythagoraan ja Sokrateen kohtaloihin. Kirje on kirjoitettu hieman vuoden 73 jKr. jälkeen ja sitä säilytetään British Museumissa.

Talmud
Rabbinisen juutalaisuuden kirja Talmud kertoo, että ennen rabbi Akibaa (50-135) elänyt Jeesus (Jesu) teloitettiin pääsiäisaattona ja syyksi mainitaan velhouksien tekeminen ja Israelin johtaminen luopumukseen.

Tuhoutuneet todisteet
Kirkkoisistä piispa Agapius lainaa ja listaa useita muinaisia teoksia, jotka viittaavat ristiinnaulitsemisen tapahtumaan, mutta näistä lähteistä vain osa on tutkijoiden tuntemia, saati sitten säilyneitä. Encyclopedia Britannican 15. painos käyttää ennätykselliset 20 000 sanaa kuvatessaan historiallisen Jeesuksen henkilöä. Se kertoo ”itsenäisten merkintöjen todistavan, etteivät muinaisina aikoina kristinuskon vastustajatkaan epäilleet Jeesuksen historiallisuutta, joka kyseenalaistettiin ensimmäisen kerran ja riittämättömältä pohjalta monien kirjoittajien toimesta 1700-luvun lopussa, 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.”

Mies käärinliinassa

”Kenenkä te sanotte minun olevan?” – Markus 8:29

Torinon käärinliina on maailman tutkituin yksittäinen kangas, jota toiset väittävät väärennökseksi ja toiset taas aidoksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan kyseessä oleva liina näyttäisikin olevan aito ja sijoittuvan 300 eKr – 400 jKr välille. Tässä joitakin pitkällisen tutkimuksen tuloksia, joista jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä.

• Kyseessä on ollut n. 30-45 vuotias juutalaismies, jolla poninhäntä tukka. (Luuk. 3:23)
• Miehellä on ollut orjantappuroista tehty ”kruunu” päässän. (Joh. 19:2)
• Miestä oli pahoin ruoskittu, samanlaisella ruoskalla kuin roomalaiset käyttivät. (Joh. 19:1)
• Nenärusto on vääntynyt vasemmalle, joka voi olla seurasta roomalaisen oikean käden nyrkiniskusta kasvoihin. (Matt. 26:67)
• Oikeassa poskessa jälki nenänrustoon asti. Juutalaiset saivat lyödä kepillä vain vasemmalla kädellä. (Matt. 27:30)
• Polvessa ruhjevamma. Jeesus todennäköisesti kaatui useita keroja, ennen kuin Simon Kyreneläinen laitettin kantaa ristiä. (Mark. 15:20-21)
• Hiertymät olkapäissä, jonkin raskaan esineen hankaamisesta. (Joh. 19:17)
• Mies oli ristiinnaulittu, niin että hänen kätensä oli lävistetty. (Joh. 19:18)
• Ristiinnaulitun sääriluita ei oltu katkottu, kuten yleensä. (Joh. 19:33)
• Rinnassa on 4cm levyinen syvä pistohaava. Roomalaisten Lancea-keihäiden kärki oli 4cm. (Joh 19:34)
• Liina on kallista kangasta, joka oli tunnettu Jeesuksen aikana. Kirjoituksien mukaan liinan ostikin rikas Joosef Arimatialainen. (Matt. 27:59)
• Kangas on pellaavaa, jonka seassa puuvillakuituja ja kasvien siitepölyä Lähi-idän alueelta.
• Kankaassa on selittämätön ja ainutlaatuinen kuva.

Ylösnousemuksen todisteet

”Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös.” – Matteus 28:6

1. Hauta oli tyhjä
– Jeesus kuoli ja haudattiin.
– Itsenäiset ilmoitukset tyhjästä haudasta.
– Markuksen yksinkertainen kertomus, toisin kuin keksityssä tarinassa. (Mark. 16:1-8)
– Naisten tekemä löytö todistajana haudasta, vaikka naisia kyseiseen aikaan ei voinut pitää millään tavalla luotettavina todistajina.
– Juutalaisten väite varastetusta ruumiista todistaa haudan olleen tyhjä. (Matt. 28:15)
– Roomalaisten vartijoiden pakeneminen haudalta, joka tiesi vartijoille kovaa rangaistusta.
– Rooman sinetin rikkominen haudalla oli vähintään yhtä vakava rikos kuin FBI sinetin rikkominen tänä päivänä.

2. Kuolemanjälkeiset ilmestykset
– Paavalin pitkä lista ylösnousseen Jeesuksen silminnäkijöistä (1. Kor. 15)
– Itsenäiset kertomukset neljässä evankeliumissa eri ihmisten ylösnousseen Jeesuksen kohtaajina
– Ilmestykset eri paikoissa ja tilaisuuksissa, niin ettei Hänen ilmestymisensä ollut vain paikallista.

3. Kristinusko synty
– Kristinusko syntyi silloin, kuin oli ennustettu.
– Marttyyrikuolemat leijonien edessä, mutta kuitenkin laulaen virsiä ja ylistystä Jeesukselle.
– Ylösnousemus väitteen ”hulluus”, koska juutalaiset odottivat ylösnousemuksen tapahtuvan vasta aikojen lopussa (Dan. 12:2) ja pakanoille väite taas hullutus. Kukaan ei olisi keksinyt näin hullua väitettä saadakseen suosiota.
– Jeesuksen velipuolien ja sukulaisten uusi usko, vaikka he ennen Jeesuksen ylösnousemusta eivät uskoneet Häneen.
– Sunnuntai pyhäpäivänä (1. Kor. 16:2), vaikka juutalaiset pitivät lauantaita ja näin ollen pelkästään se oli pahennus juutalaiselle alkuseurakunnalle.
– Motiivin puute; kristinusko ei tuonut vaurautta tai valtaa, vaan pelkästään vainoja ja henkensä saattoi menettää pelkästään omistamalla kristittyjen kirjoituksia tai kirjeitä.
– Kristinusko nopea kasvu vaikeista olosuhteista huolimatta, niin että tänäpäivänä Jeesus on maailman tunnetuin hahmo ja Hänestä kertovat pyhät Kirjoitukset ovat tulleet ihmiskunnan Best Selleriksi.

Yksittäisen väitteen näistä voisi selittää harhoilla tai valheella, mutta yhdessä näille kaikille yksinkertaisin ja paras selitys on se, että Jeesus oli juuri sitä mitä hän väittikin. Voit siis joko pitää Häntä maailman parhaana valehtijana tai sinä minä Hän väittikin olevansa, mutta ei minään muuna. Vaikka kritiikki Kirjoituksia kohtaan on noussut, on todisteita sen puolesta alati kasvava määrä. Ei siis ole vahinko, että tämä kirja on maailman kopioiduin, luetuin ja tutkituin sekä epäilemättä vaikutusvaltaisin. Nyt sinun on tehtävä valinta, että uskotko sen olevan totta?

”Te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.” – Johannes 8:32