Varmasti kaikista kiistellyin aihe niin tieteessä kuin teologiassa on maailmankaikkeuden eli universumin synty ja tämän tiesi jo viisaudella siunattu kuningas Salomon sanoessaan: ”ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua” (Saarn. 3:11).  Sana universumi tulee sanoista uni ja verse eli yksi lause ja viittaa ensimmäiseen lauseeseen muinaisissa Kirjoituksissa. Kirjoitukset kertovat miten universumi syntyi, miten valon ja pimeyden voimat  syntyivät ja mitä varten ihminen luotiin sekä mitenkä Messias liittyy tähän kaikkeen. Kirjoitukset kertovat luomisessa monissa kohdin eikä ainoastaan ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, vaan myös mm. Psalmeissa, profeettojen kirjoissa ja Kirjoituksien vanhimmassa kirjassa Jobin kirjassa sekä myös Uuden liiton kirjoissa, jotka vain kokonaisuutena avaavat luomisen mysteerin.

”Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?” – Psalmit 8:3-4

Universumin alku

”Alussa…” – 1. Mooses 1:1

Muinaisten Kirjoituksien ensimmäinen sana alussa pitää sisällään itsessään jo salatun ennustuksen Messiaasta, mutta se kertoo myös yksinkertaisesti siitä ihmeellisestä asiasta, että kaikella oli alku. Maailmankuulu tiedemies Stephen Hawking toteaakin, että ”maailmankaikkeudella, ja ajalla itsellänsä, oli alku” ja juuri näin Kirjoitukset ovatkin kertoneet ihmisille jo tuhansia vuosia alkaen Jobin kirjasta n. 4000 vuotta sitten.

Alkua ja alkupistettä tarkoittava heprean kielen sana olisi ro’sh, mutta tässä käytetään sanaa re’shiyth, mikä tarkoittaa alkutilaa, alkupuolta tai ensimmäistä osaa, jolloin koko ensimmäinen lause tarkoittaa valinnutta tilaa alussa. Sana ei myöskään ole määräisessä muodossa ba-re’shiyth vaan be-re’shiyth, jolloin ei puhuta määräisestä artikkelista muodossa siitä tietystä alusta vaan kyse on epämääräisestä muodosta eräästä alusta, jolloin ajatusta tulisi tästä sanasta parhaiten käännettynä sanoin yhdessä alkutilanteessa.

”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.” – 1. Mooses 1:1

Tämä Kirjoituksien ensimmäinen majesteettinen lause selittää näkyvän universumin synnyn galakseineen. Tämä järjestäytynyt universumi on erittäin tarkasti hienosäädetty, josta Albert Einstein toteisikin: ”Jumala ei heitä noppaa universumilla”, ja onkin ihmeellistä miten se on meille ihmisille matemaattisesti ymmärrettävissä, jotta me siinäkin voisimme havaita Luojan käden jäljen.

Tässä luomista tarkoittava heprean kielen sana bara tarkoittaa luomistyötä joka tehdään loppuun eikä muokkaamista tai työn aloittamista, jolloin tämä voitaisiin kokonaisuudessa edeltävän huomion kanssa alussa sanasta ilmaista sanoin: ”Yhdessä alkutilanteessa valmisti Jumala taivaan ja maan”.

”Ennenkuin vuoret syntyivät ja sinä loit maan ja maanpiirin, iankaikkisesta iankaikkiseen olet sinä, Jumala… Sillä 1000 vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin öinen vartiohetki.” – Psalmit 90:2,4

Rabbi Yitzchak De-Min Acco (1250-1340) laski luomiskertomuksien päivien perusteella, että koska universumin Luojalle yksi päivä on 1000 vuotta ja koska vuodessa on 365 ja ¼ päivää, niin yksi jumalallinen vuosi on 365 250 päivää. Yksi luomisjakso on luomiskertomuksen mukaan 7000 vuotta ja juutalaisen Midrasin mukaan on seitsemän luomisjaksoa, joista elämme nyt kuudetta. Näin ollen hänen laskelmiensa perusteella universumin iäksi tulee 15 340 500 000 eli 15,3 miljardia vuotta. Tämä on hyvin lähellä nykyisiä olettamusta universumin iästä.

Nykyisten tietellisten havaintojen perusteella on päätelty, että alussa tapahtu ns. alkuräjähdys 13,8 miljardia vuotta sitten, jossa kaikki sai alkunsa. Tämä päätelmä voi olla tosi, vaikkakin aika on jatkuvasti kasvanut havaitessamme universumin olevan yhä oletuksiamme entistä suurempi, niin että tähtiä ihmisille lukematon määrä, vaikka universumin Luoja kutsuu niitä kaikkia nimeltä (Ps. 147:4).

”Sillä näin sanoo Herra, joka on luonut taivaan – hän on Jumala – joka on valmistanut maan ja tehnyt sen; hän on sen vahvistanut, ei hän sitä autioksi luonut, asuttavaksi hän sen valmisti: Minä olen Herra, eikä toista ole.” – Jesaja 45:18

Jesaja edellä vahvistaa, että maata ei luotu autioksi sekä myös Salomon sanoo universumin Luojan tekevän kaiken kauniisti (Saarn. 3:11) ja Mooses että Hänen tekonsa ovat täydelliset (5. Moos. 32:4), jolloin ensimmäisen jakeen kohdalla maa luotiin alunperin asutetuksi, kauniiksi ja täydelliseksi. Näin siis jo ensimmäisen lauseen kohdalla luotiin koko universumi ja näkymätön todellisuus.

Ensimmäisessä luvussa luomista tarkoittavaa heprean kielistä bara-sanaa käytetäänkin vain kolme kertaa; luotaessa maailmankaikkeus galakseineen (1:1), luotaessa vesieläimet ja linnut (1:21) ja luotaessa ihminen Jumalan kuvaksi (1:27), kun muissa kohdissa puhutaan tekemisestä jo olemassa olevasta materialista.

Tämä erityinen ex nihilo- (tyhjästä) luominen erottaa Kirjoitukset kaikista muista luomiskertomuksista. Ja tämän vuoksi apostolien viesti oli hätkähdyttävä kreikkalaisille, kun apostolit käskivät kääntymään ”elävän Jumalan puoleen, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on” (Apt. 14:15), kun muut luomiskertomukset alkavat kaaottisesta lähtötilanteesta kuten antiikin Kreikan ja Egyptin luomiskertomukset.

Tätä täydellistä alkutilannetta kuvaa seitsemän sanainen lause ja tilanne on samanlainen, kuin se tulee olemaan uudessa taivaassa ja maassa, jossa ei merta ole (Ilm. 21:1).

”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.” – Johannes 1:1-3

”Herra omisti minut tiensä alussa, muinaisuudessa, ennen kuin hän oli tehnyt mitään. Iankaikkisuudessa minä olen ollut, alusta asti, ennen kuin maata olikaan. Ennen kuin oli merten syvyyksiä, ennen runsasvetisiä lähteitä synnyin minä.” – Sananlaskut 8:22-24 (RK)

Jo ensimmäisessä lauseessa Jumalaa tarkoittava sana oli Elohim, joka ei ole heprean yksikkö (1) eikä duaali (2) vaan se on monikko (3+). Tulivatko siis kenties ”jumalat” luomaan maailmankaikkeuden?

Messias Jeesus on syntynyt universumin Luojasta ja näin ollen Hän myös itse on osa Luojaa, mutta kuitenkin eri persoona. Hän todisti maailman luomista ja kaikki on luotu hänen kauttansa, jolloin Hänen täytyi itse myös se sovittaa kuolemalla sen puolesta. Vaikuttava voima kaikessa on universumin Luojan Henki, joka myös on oma persoona. Nämä kolme universumin Luojan ilmestymismuotoa ovat yhtä, mutta kuitenkin kolme persoonaa; YHWH (Jahve), Yeshua Ha’Maschia (Jeesus Messias) ja Ruach Ha’Kadesh (Pyhä Henki). Tästä syystä luomisen yhteydessä käytetään monikkoa Elohim, koska luomistyön yhteydessä toimi koko kolminaisuus.

Kaiken suunnittelijana toimi Messias Jeesus, kuten oikein käännettynä Salomon jatkaa sananlaskuissaan sanoen ”kun Hän (Jahve) vahvisti maan perustukset, silloin Minä (Jeesus) hänen sivullansa arkkitehtinä olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin” (Snl. 8:29-30).

”Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää. Kuka on määrännyt sen mitat – tottapa sen tiedät – tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse? Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven, kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat? ” – Job 38:4-7

”Sinä (Lucifer) olet sopusuhtaisuuden sinetti, täynnä viisautta, täydellinen kauneudessa. Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit… Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle; sinä olit jumal’olento ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä. Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi siitä päivästä, jona sinut luotiin, siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys…” – Hesekiel 28:13-15

Jobin kirja kertoo, että Jumalan pojiksi kutsutut enkelit ja tähdet olivat jo olemassa maaplaneettaa luotaessa, ja enkelit riemuitsivat kun sen näkivät. Maailmaa annettiin suojelevan ja hallitsevan kerubin Luciferin hallintaan, joka oli enkeleistä suurin, viisain ja kaunein sekä ilmeisesti luomistöistä ensimmäinen. Alkutilanne on ollut mitä ihmeellisin ja enkelit ovat eläneet harmoniassa eikä pahuutta ole ollut laisinkaan, kunnes…

Enkelten kapina

”… Suuressa kaupankäynnissäsi tuli sydämesi täyteen väkivaltaa, ja sinä teit syntiä. Niin minä karkoitin sinut häväistynä Jumalan vuorelta ja hävitin sinut, suojaava kerubi, pois säihkyväin kivien keskeltä. Sinun sydämesi ylpistyi sinun kauneudestasi, ihanuutesi tähden sinä kadotit viisautesi. Minä viskasin sinut maahan, annoin sinut alttiiksi kuninkaille, heidän silmänherkukseen. Paljoilla synneilläsi, tekemällä vääryyttä kaupoissasi, sinä olet häväissyt pyhäkkösi. Niin minä annoin sinun keskeltäsi puhjeta tulen; se kulutti sinut.”– Hesekiel 28:16-17

”Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti (Lucifer), aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja! … Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan. Jotka sinut näkevät, ne katsovat pitkään, tarkastavat sinua: ’Onko tämä se mies, joka järisytti maan, järkytti valtakunnat, joka teki maanpiirin erämaaksi ja hävitti sen kaupungit, joka ei päästänyt vankejansa kotiin?'” – Jesaja 14:12-17

Lucifer lankesi. Hänestä tuli Saatana ja Perkele, joka myös lohikäärmeenä tunnetaan, ja hänestä tuli myös pimeyden henkivaltojen johtaja, sillä hän onnistui johtamaan kolmanneksen enkeleistä kapinaan (Ilm. 12:3-4). Tämä aloitti suuren suunnitelman todistaa, että universumin Luoja on oikeudenmukainen ja mikä on todella synnin seuraus. Tässä vaiheessa myös alkoi universumin rapistuminen eli entropian laki tuli voimaan ja näin ollen Kirjoituksien mukaan ”luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle – ei omasta tahdostaan, vaan alistajan – kuitenkin toivon varaan” (Room. 8:20). Tätä lankeamista seurannut Messias sanoo: ”Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman” (Luuk. 10:18).

”Paljaana on tuonela hänen edessänsä, eikä ole manalalla peitettä. Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle… Taivaan patsaat huojuvat ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan. Voimallansa hän kuohutti meren, ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin. Hänen henkäyksestään kirkastui taivas; hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen.” – Job 26:6-13

Kirjoituksissa Lucifer esitellään monissa kohdin lohikäärmeenä. Useat Kirjoituksien kohdat (Jes. 51:9-15, Ps. 74:12-17, Ps. 89:8-11) kertovat kuinka universumin Luoja kukisti tämän lohikäärmeen ja tämä tapahtuma liitetään tuhoutuneeseen maahan, veteen sekä luomiseen. Tämä maailman ruhtinaaksi (Joh. 14:30) ja jumalaksikin kutsutun (2. Kor. 4:4) suuren enkeli ruhtinaan tuhouduttua tuhoutui myös universumi ja tuli pimeys, kaikki oli mennyt rikki ja tullut raunioksi.

”Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista, hän toimittaa pelastuksen maan päällä. Sinä voimallasi halkaisit meren, sinä musersit lohikäärmeitten päät vetten päällä. Sinä ruhjoit rikki Leviatanin päät, sinä annoit hänet ruuaksi erämaan eläinten laumalle.” – Psalmit 74:12-14

Tuoreessa tutkimuksissa onkin havaittu katastrofaalinen törmäys aurinkokunnassamme 4,5 miljardia vuotta sitten, josta johtava tutkija Sujoy Mukhopadhyay toteaa seuraavasti: ”Maan ja Theian (tuhoutuneen planeetan) välisen törmäyksen energia vapautus olisi ollut valtava, varmasti tarpeeksi suuri sulattamaan koko planeetan, mutta uskomme että törmäysenergia ei jakaantunut tasaisesti ympäri muinaista Maata. Tämä tarkoittaa että suurin osa törmäyksestä kärsineestä pallonpuoliskosta on täysin höyrystynyt, mutta vastakkainen pallonpuolisko olisi ollut osittain suojassa, ja ei olisi läpikäynyt täydellistä sulamista.”

Universumi kaaoksessa

”Mutta maa oli tullut raunioksi ja hävitetyksi, ja (tuomion) pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.” – 1. Mooses 1:2 (Arthur C. Custancen mukaan)

Vaikka useimmat käännökset käyttävät tässä Kirjoituksien toisessa jakeen alussa ja-sanaa, niin ensimmäisen jakeen lopettava rebhia-välimerkki antaa ymmärtää, että kyseessä on pysähdys. Alkuseurakunnan käyttämä kreikkalainen Septuaginta, aramealainen Targum sekä katolisten käyttämä latinan kielinen Vulgate käännökset käyttävätkin tässä mutta-sanaa.

Myös oli-sanaksi käännetty sana pitäisi kääntää tuli, kuten se monissa muissa kohdissa käännetäänkin, sillä sitä käytetään aina asiayhteydessä kuvaten muuttunutta tilaa. Lisäksi lauseen sanajärjestys viittaa pluskvamperfekti muotoon eli oikea käännös on oli tullut. Tämän havainnon teki myös arvostettu Kirjoituksien käännöstyötä tehnyt Kaarlo Syväntö.

Kirjoituksien tutkija ja tiedemies Arthur Custance tulkitsee myös kirjoissaan Without Form And Void ja Time and Eternity, että sanojen autio ja tyhjä sijaan paikalle sopivat paremmin sanat raunio ja hävitetty, koska ne muualla Kirjoituksissa (Jes. 24:1, Jer. 4:23) kuvaavat tuhotuksi tullutta.

Septuaginta käännös käyttää syvyydeksi käännetystä sanasta abussos-sanaa, jota Uuden liiton Kirjoituksissa käytetään kuvaamaan sitä syvyyttä, johon Lucifer tullaan lukitsemaan tuhanneksi vuodeksi (Ilm. 20:3). Syvyydellä siis tarkoitetaan tässä tuonelaa.

Vaikka näin tekstin merkitys ei suoranaisesti muutu täysin, niin nämä korjaukset auttavat ymmärtämään paremmin alkutekstin tarjoaman ajatuksen tapahtuneesta.

Tässä jakeessa olevat 13 sanaa kuvaavat enkeleiden kapinaa ja samanlainen kapina tulee tapahtumaan päinvastaisessa järjestyksessä myös ennen uutta taivasta ja maata (Ilm. 20:7-9), kun Lucifer vapautetaan syvyyden vankilasta.

”Minä katselin maata, ja katso, se oli autio ja tyhjä, ja taivasta, eikä siinä valoa ollut.
Minä katselin vuoria, ja katso, ne järkkyivät, ja kaikki kukkulat huojuivat.
Minä katselin, ja katso, ei ollut yhtään ihmistä, ja kaikki taivaan linnut olivat paenneet pois.
Minä katselin, ja katso, hedelmätarha oli erämaana, ja kaikki sen kaupungit olivat kukistuneet Herran, hänen vihansa hehkun, edessä.
Sillä näin sanoo Herra: Koko maa tulee autioksi, vaikka minä en siitä peräti loppua tee.
Sentähden maa suree, ja taivaat ylhäällä pukeutuvat mustiin, sillä minä olen puhunut, olen päättänyt, enkä kadu, en siitä peräydy.” – Jeremia 4:23-28

Autiota (rauniota) ja tyhjää (hävitettyä) tarkoittavat sanat ovat heprean kielen sanat tohu va bohu, jotka esiintyvät vain kolmessa kohdassa; tässä, Jesaja 24 alussa kuvatessa tulevaa maan tuhoa ja Kirjoituksien ensimmäisessä luvun 2. jakeessa.

Nämä jakeet siis kuvaavat sitä surkuteltavaa Maan tilaa ja raunioitumista, jossa jopa taivas oli pimenneet. Pimeys kuvaakin Kirjoituksissa tuomiota (Joh. 3:19, Juud. 13) ja niinpä tässäkin kohtaa Maa oli tuomitussa tilassa, jota myös vedet kuvaavat.

”… Ja kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti, kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden kapaloksi, kun minä rakensin sille rajani, asetin sille teljet ja ovet ja sanoin: ’Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi asettua’?” – Job 38:8-11

”Tieten tahtoen he eivät ota huomioon, että taivaat samoin kuin maa, joka on (uudelleen) tehty vedestä ja veden kautta, olivat ikiajoista olemassa Jumalan sanan voimasta, ja että niiden kautta silloinen maailma (järjestys) tuhottiin vedenpaisumuksessa. Mutta samalla sanalla on nykyiset taivaat ja nykyinen maa säästetty tulelle… Silloin taivaat katoavat pauhinalla ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, maa palaa ja kaikki, mitä siihen on tehty .” – 2. Pietari 3:5-10 (RK)

Tässä vaiheessa maa oli vetten peittämä, josta myös Pietari kertoo ja huomauttaa, että silloinen maailma (taivas ja maa) hukkui veteen. Tässä ei siis ollut kyse Nooan aikaisesta vedenpaisumuksesta, sillä myös taivas tuhoutui tässä Pietarin kuvaamassa katastrofissa. Tästä vedenpaisumuksesta kertoo myös Jobin kirja (Job 38:8-11) sekä Psalmit (Ps. 104:1-9), jolloin tultiin siihen tilanteeseen, kun ”Jumalan Henki liikkui vetten päällä” (1. Moos. 1:2).

Kreikan kielen alkutekstin mukaan tehty-sanaksi käännetty sunistao-sana tarkoittaa sellaista rakentamista tai kokoamista, joka tehdään kokoamalla palaset yhteen eli pitäisi puhua uudelleen rakentamisesta.

Myös silloisesta maailmasta puhuttaessa on alkutekstissä kosmos-sana, joka tarkoittaa järjestäytynyttää maailmaa ja koko sivilisaatiota eikä pelkästään maan pintaa kuten ge-sana tai yhtä maailmaa aikakautena kuten aion-sana, jotka sopisivat kuvamaan kadonneen maailman vedenpaisumuksessa aiheutunutta osittaista järjestelmän tuhoutumista.

Kyseessä on siis kokonaan tuhoutunut aikaisemmin enkelien hallitsema järjestelmä. Asiayhteys jatkuukin tämän maailman järjestelmässä, kun Pietari ennustaa vallitsevan järjestelmän täydellisen tuhoutumisen ennen uusia taivaita ja maata eikä vain nykyisen järjestelmän uusiutumista Messias palatessa maan päälle, kuten sopisi asiayhteyteen jos puhuttaisiin kadonneen maailman vedenpaisumuksesta.

”Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti. Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet. Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon; vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.” – Psalmit 104:5-8

Nyt myös uudet tieteelliset tutkimukset ovat vahvistaneet, että muinoin maapallo oli veden peittämä, sillä näiden vesien jäännöksiä on löydetty Kuusta. Mutta tämä tieto on säilynyt myös perimätiedossa, sillä monet luomiskertomukset kertovat vedenpaisumuksesta luomisen yhteydessä. Mytologiat kertovat, että alussa oli yksi tai useampi alkumuna, jonka särkymisen seurauksena kaikki peittyivät veteen. Tällainen kertomus löytyy mm. Kiinasta, Egyptistä, Intiasta, Kreikasta ja Afrikasta, mutta myös Suomesta Kalevalan luomiskertomuksen muodossa.

”Niin silloin ve’en emonen, veen emonen, ilman impi, nosti polvea merestä, lapaluuta lainehesta sotkalle pesän sijaksi, asuinmaaksi armahaksi…

Lentelevi, liitelevi, päähän polven laskeuvi. Siihen laativi pesänsä, muni kultaiset munansa: kuusi kultaista munoa, rautamunan seitsemännen…

Vavahutti polveansa, järkytti jäseniänsä: munat vierähti vetehen, meren aaltohon ajaikse; karskahti munat muruiksi, katkieli kappaleiksi.

Ei munat mutahan joua, siepalehet veen sekahan. Muuttuivat murut hyviksi, kappalehet kaunoisiksi: munasen alainen puoli alaiseksi maaemäksi, munasen yläinen puoli yläiseksi taivahaksi; yläpuoli ruskeaista päivöseksi paistamahan, yläpuoli valkeaista, se kuuksi kumottamahan; mi munassa kirjavaista, ne tähiksi taivahalle, mi munassa mustukaista, nepä ilman pilvilöiksi.

Ajat eellehen menevät, vuoet tuota tuonnemmaksi uuen päivän paistaessa, uuen kuun kumottaessa. Aina uipi veen emonen, veen emonen, ilman impi, noilla vienoilla vesillä, utuisilla lainehilla, eessänsä vesi vetelä, takanansa taivas selvä.” – Kalevala (osia 1. runosta)

Vaikka on ymmärrettävä tämän kalevalaisen luomiskertomuksen muuttuminen perimätiedossa tuhansien vuosien saatossa, niin myös siinä on totuutta mukana. Todennäköisestihän nämä kaikki erilaiset luomiskertomukset lähtevät totuudesta, jota Nooa kertoi pojillensa tuhansia vuosia sitten. Sillä, tässä mainittu lintu veden päällä voi symbolisoida vetten päällä liikkunutta universumin Luojan Henkeä, jota Kirjoituksissa kuvataan myös kyyhkyseksi (Matt. 3:16). Niin ikään seitsemän munaa voivat symbolisoida planeettoja ja tässä kerrotaan niiden tuhoutumisesta luomisen yhteydessä. Perimätieto ei siis välttämättä olekaan niin kaukana totuudesta, kuin annetaan ymmärtää.

”Hän on viisas mieleltään ja väkevä voimaltaan kuka on niskoitellut häntä vastaan ja jäänyt rankaisematta? Hän siirtää vuoret äkkiarvaamatta, hän kukistaa ne vihassansa; hän järkyttää maan paikaltaan, ja sen patsaat vapisevat; hän kieltää aurinkoa, ja se ei nouse, ja hän lukitsee tähdet sinetillään;” – Job 9:4-7

Jo 1715 kehitettiin Boden laki, jolla voidaan arvioida planeettojen välimatkat toisiinsa. Tällöin havaittiin, että Marsin ja Jupiterin välistä ”puuttuu” planeetta ja sen sijaan sillä paikalla onkin asteroidivyöhyke. Tuoreet tutkimukset kertovat, että myös Plutoon olisi iskeytynyt jokin. Tämä jokin ilmeisesti iskeytyi myös Maahan ja Maa edellisen jakeen mukaisesti järkkyi paikaltaan.

Uudessa testamentin Maan perustamista tarkoittava kreikan kielen kataballō-sana (mm. Joh. 17:24, Hepr. 4:3 ja Ilm. 13:8), voidaankin kääntää alas (kata) heitetty (ballō) tai paikoilleen asetettu, jotka kuvaavat juuri tätä tapahtumaa mistä maan perustaminen alkoi. Tästä törmäyksestä on muodostunut myös teoria Planeetta X:stä, josta Douglas Elwell on kirjoittanut hyvän Kirjoituksiin nojaavan kirjan.

Maailman perustaminen ja ihmisen luominen

”Yksinään hän levittää taivaat ja tallaa meren kukkuloita. Hän teki Leijonan tähdistön ja Kalevanmiekan, Seulaset ja etelän tähtitarhat. Hän tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää.” – Job 9:8-10 (RK)

”Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi… Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle ja hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeästä.” – 1. Mooses 1:10-18

Kun vedet ja maa erotettiin, syntyi alkumanner eli Pangea, joka myöhemmin Nooan vedenpaisumuksen jälkeen Pelegin päivinä hajosi nykyisiksi seitsemäksi mantereeksi.

Tyhjästä luomista tarkoittavaa heprean kielen bara-sanaa käytetään vain kolme kertaa ensimmäisessä luvussa, mutta muissa kohdin tehdä-sanaksi käännetty sana on heprean kielen asah-sana, joka tarkoittaa tekemistä, työstämistä, valmistamista tai rakentamista. Tähdet ja muut planeetat olivat jo siis luotu alussa ensimmäisessä jakeessa, kuten Jobin kirja (Job 38:4-7) sen myös vahvistaa, mutta tässä vaiheessa ne aseteltiin paikoilleen ja lukittiin sinetillä kohdalleen.

Monia askarruttaa luomisessa myös se, että milloin dinosaurukset eli hirmuliskot luotiin? Nämä myös lohikäärmeiksi kutsutut suuret olennot luotiin silloin, kun ”Jumala loi suuret merieläimet…” (1. Moos. 1:21), sillä merieläimet-sana tulee heprean kielen tanniyn-sanasta, joka sanatarkasti käännettynä tarkoittaa lohikäärmeettä, käärmettä tai merihirviötä eli juuri näitä hirmuliskoja.

”Niin Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jumalan kuvaksi hän loi hänet, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: ’Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää uudelleen maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.” – 1. Mooses 1:28 (KJV mukaan)

”Niin oli Aadamin koko elinaika 930 vuotta; sitten hän kuoli.”  – 1. Mooses 5:5

Ihminen tuli luoda maasta, jotta myös se tulisi lunastetuksi (Room. 8:23), ja myös tuoreet tieteelliset tutkimukset vahvistavat, että alkuperämme on maassa eikä suinkaan vedessä. Nykyinen genetiikka todistaa lisäksi, että ihmiset ovat tulleet yhteisestä esi-isästä eikä puhuta enää ihmisten kesken eri roduista – rasismi on siis kuollut! On myös havaittu, että ihmiselle olisi mahdollistaa elää jopa tuhat vuotiaksi olosuhteiden ollessa erilaiset, kuten ne olivatkin ennen vedenpaisumusta, jolloin ihmiset elivät lähes tuhat vuotiaiksi.

Kun ihmiselle annettiin käsky täyttää maa, oli se sama käsky kuin Nooalle ja hänen pojillensa vaimoineen annettiin ja arvostettu kuningas Jaakon käännös käyttääkin molemmissa yhteyksissä uudelleen täyttämistä tarkoittavaa englannin kielen replenish-sanaa vaikka esimerkiksi kaloille annetaan käsky vain täyttää meri (engl. fill) pari jaetta aikaisemmin (1. Moos. 1:22).

”Niin tulivat valmiiksi taivaat ja maa kaikkine joukkoineen… Nämä olivat taivaan ja maan sukupolvet.” – 1. Mooses 2:1,4 (KJV mukaan)

”Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä.” – Heprealaiskirje 11:3 (1992)

Kun kaikki oli sitten valmista, sanotaan että ne olivat taivaiden ja maiden sukupolvet, kuvaten useita luomissyklejä, koska aikaisempi luominen tapahtui ensimmäisessä jakeessa ennen Luciferin lankeamista. Samalla tavalla myös Heprealaiskirje puhuu alkukielessä maailmoista monikossa. Vaikka jo nykyinen maailmamme on ihmeellinen, on silti paras vielä edessä ja jota meidän on lupa odottaa.

”Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.” – 2. Pietari 3:13

Luomisesta suomeksi:
http://www.luominen.fi/
http://www.luomisinfo.com/
http://www.evoluutio.com/
http://www.kreationismi.fi/
http://www.intelligentdesign.fi/
http://www.datakirjatkustannus.fi/
http://www.perusteet.tk/
http://id-idea.blogspot.fi/
http://www.nic.fi/~jlindell/genesis.htm
http://www.helsinki.fi/~pjojala
http://www.kp-art.fi/taustaa/
http://www.creationism.org/finnish/index.htm

Luomisesta englanniksi:
http://creation.com/
http://www.icr.org/
http://www.answersingenesis.org/
http://www.creationsciencetoday.com/
http://www.creationscience.com/
http://www.creationstudies.org/
http://www.creationtoday.org/
http://www.reasons.org/
http://www.worldbydesign.org/
http://www.creationresearch.org/
http://csm.org.uk/
http://www.genesisscience.org/
http://www.creationscience.co.uk
http://www.creationdays.dk/index.php
http://www.kjvbible.org/
http://www.godandscience.org/apologetics/creation.html
http://edinburghcreationgroup.org/