Nyt kun Israelin valtio on jälleen olemassa ja juutalaiset kotimaassaan, löytyy jatkuvasti uusia arkeologisia löytöjä, jotka toinen toisensa jälkeen todistavat Kirjoituksien puolesta.

Aadam ja Eeva (1Moos. 1:26-30)
Vihreästä kivestä valmistettu sylinteri sinetti Mesopotamiasta ajoittuu vuosille 2200 – 2100 eKr. Siinä on kuvaus puusta, kahdesta ihmisestä ja käärmeistä. Syntiinlankeemus ja kertomus ensimmäisistä ihmisistä Aadamista ja Eevasta, olivat hyvin tunnetuja useissa muinaisissa kulttuureissa.

Antediluviaaniset Patriarkat (1Moos. 5:1-32)
Sumerilaisten lista kuninkaista erittelee kahdeksan hallinnutta kuningas ennen vedenpaisumusta antediluviaanisessa maailmassa aivan kuten myös Kirjoitukset kertovat olleen kahdeksan patriarkkaa Aadamin ja Nooan välillä. Myös sumerilaisten listaamat kuninkaat elivät pitempään ennen vedenpaisumusta erilaisesta ilmastosta johtuen.

Nooan Arkki (1Moos. 6:14-22)
Maanjäristys Turkin Araratin vuoristossa (1. Moos. 8:4) paljasti arkin mitat täyttävän (1. Moos. 6:15) laivan muotoisen muodostelmaan, josta tieteellisin mittauksien ja tutkimuksien kautta mm. Ron Wyatt päätyivät johtopäätökseen, että se on Nooan Arkki. Lähellä arkin löytöpaikkaa pienestä kylästä on löydetty myös suuria reiällisiä kivejä, jotka ovat olleet Arkin ankkureita. Tämän lisäksi aluksen kokoisesta muodostelmasta on löydetty laminoitua puuta ja ihmisten tekemää metallia. Myös arkin paljastumisen ajankohta on erittäin merkittävä Jumalan kalenterissa, sillä maanjäristys tapahtui vuonna 1948, jolloin Israelin valtio uudelleen syntyi kahden tuhannen vuoden jälkeen.

Nimrod (1Moos. 10:8-12)
Tutkijat yhdistävät Nimrodin Akkadin Sargon Suureen, joka eli 2300-2200 eKr. Kirjoitukset kertovatkin, että silloista maailmaa hallitsi kuningas Nimrod Baabelista, mutta kielten sekoittumisen (1Moos. 11:7-9) jälkeen hän sai uuden nimen eri kansojen keskuudessa, mutta tarina suuresta sankarimaisesta johtajasta säilyi. Monista kulttuureista ja uskonnoista löytyykin palasiksi hakattu kuollut metsästäjä-kuningas hahmo, kuten Egyptissä Osiris, Kreikassa Apollo ja Suomessa Lemminkäinen. Näiden alkuperä on Baabelin Nimrodista – maailman ensimmäisessä hallitsijassa.

Baabelin torni (1Moos.10:1-32)
Mesopotamian alueelta tunnetaan lähes 30 muinaista temppelitornia eli zikkuratia, jollainen Baabelin tornikin lienee ollut. Yhtenä hyvin vahvana kanditaattina pidetään Etemenankin zikkuratia. Babelin kaupunki eli Babylon on itsessään hyvin tunnettu historiallinen paikka, jossa on tehty monia arkeologia tutkimuksia.

Aabrahamin syntymäpaikka (1Moos.11:27-31)
Sir Leonard Woolleyn v. 1922-1934 kaivausten ansiosta Uur on eteläisen Babylonian parhaiten tunnettuja muinaisia rauniokaupunkeja. Aabraham lähti Uurista kolmannen dynastian aikana (n. 2113-1991 eKr).

Aabraham Harranissa (1Moos 11:31, 12:5)
Kiilakirjoitukset ovat selvittäneet, että Harran oli olemassa jo 1800-1700 eKr. Kaupunki sijaitsi huomattavan kauppareitin varrella.

Patriarkkojen aika (1Moos.12:1-50;26)
Italiaiset tutkijat Pettenato ja Matthiae löysivät 1975 Pohjois-Syyriasta savitaulukirjaston n. 2300 eKr. Savitaulut todistavat heprealle lähisukua olevasta muinaiskanaanilaisesta kielestä. Monet savitauluissa esiintyvistä nimistä muistuttavat Raamatun nimiä (esim. Eber – Ebrum, Ismael – Ishmail ja Israel – Ishrail). Löydöt todistavat myös Raamatun patriarkkakertomusten puolesta, sillä niissä mainitaan mm. seuraavat Raamatussa mainitut paikan nimet: Haasor, Megiddo, Jerusalem, Laakis ja Gaza sekä viisi lakeuden kaupunkia; Sodoma, Gomorra, Adma, Seboim ja Sooar. Nususta Kirkukin läheltä 1925-1941 löytyneet savitulut kertovat patriarkkojen elämän asioista, jotka mainitaan Raamatun kertomuksissa, kuten adoptio, avioliitto, esikoisen oikeudet ja kotijumalat.

Sodoman ja Gomorra (1Moos.19:23-25)
Sodoman, Gomorran ja kolmen muuta lakeuden kaupunkia on löydetty Kuolleenmeren ympäriltä. Tänäkin päivänä alueelta löytyy yli 90% rikkiä (tulikiveä), jota ei tavata luonnossa missään muuaalla maailmassa, ja alueella on myös löydettävissä tuhkaa sekä näiden tuhottujen kaupunkien muodostelmia. Alueella ei tänä päivänä kasvaa mitään, vaikka alue oli vehreätä maastoa aikanaan eli aivan kuten Raamattu ennusti.

Lootin vaimon suolapatsas (1Moos. 19:26)
Jordanin laaksossa lähellä Lootin luolana pidettyä paikkaa on vuoressa Lootin vaimona pidetty vuorisuolasta muodostunut patsas tai pilari.

Mesopotamia (1Moos.20; 26:6)
Naahor oli Rebekan, Iisakin vaimon kotikaupunki, joka mainitaan myös Raamatussa. Se mainitaan v. 1935 löytyneissä ns. Marin asiakirjoissa, jotka ovat 1700-l:lta eKr. Tämän seudun kaupungeista tunnetaan myös Raamatussa mainitut Terah, Peleg ja Regu (vrt. 1 Moos.11:10-30).

Joosef Egyptissä (1Moos. 39-50)
Egyptiläisen Al Ahram lehden mukaan arkeologit ovat löytäneet ikivanhoja egyptiläisiä rahoja, joissa mainitaan nimi ”Joosef” sekä hänen egyptiläinen nimensä ”Saba Sabani”. Yhdessä kolikossa on Joosefin nimen lisäksi lehmän kuva. Tämä sopii hyvin, sillä Raamattu kertoo Joosefin pelastaneen egyptiläiset nälänhädästä sekä näin tulleen Egyptin ”valtionvaltionvarain ministeriksi”. Eräät tutkijat pitävät Imhotepia Joosefina, koska häntä kuvaavat piirteet sopivat erittäin hyvin Raamatun Joosefille ja hän eli juuri kyseisen seitsemän vuoden nälänhädän aikana.

Nälänhätä Egyptissä (1Moos. 41:36)
Egyptistä on löydetty kiveen hakattu kertomus, jossa faarao Djoser sanoo: ”Olin ahdingossa Suurella valtaistuimella, ja palatsissa olijat kärsivät suuresta pahuudesta, sillä Niilin tulva ei ollut noussut ajallaan seitsemään vuoteen. Viljaa oli niukasti, hedelmät kuivuivat, ja kaikesta syötävästä oli pulaa. Kaikki ryöstelivät lähimpiään.”. Egyptistä on löydetty myös suuria viljavarastoja, jotka voivat olla juuri kyseisiä Joosefin ohjeiden mukaan rakennettuja.

Israel Egyptissä (2Moos. 1-14)
Beni Hasanista löydetty hautaveistos, 1900 eKr., kuvaa seemiläisryhmän tuloa Egyptiin ’ylänköjen sheikin Ibshen’ johdolla. Leeviläisillä (eräs Israelin heimo) on Raamatussa egyptiläisiä nimiä kuten Mooses, Assir, Pashur, Merari, Hofni, Piinehas ja Puutiel. Egyptin Solebista on myös löydetty n. 1400 eKr sijoitettu Jahven nimi hieroglyfeinä.

Egyptin vitsaukset (2Moos. 7-11)
Hollannin kansallisessa arkeologisessa museossa Leidenissä säilytettyksessä oleva Ipuwer-papyrus sijoittuu 1850 – 1600 eKr eli juuri Mooseksen aikakaudelle ja se kertoo juuri samoista kymmenestä vitsauksesta kuin Kirjoitukset, mutta egyptiläisten näkökulmasta.

Punaisen meren ylitys (2Moos. 14:21-30)
Akaban lahden pohjasta tutkijat ovat löytäneet jäänteitä mm. Mooseksen ajan egyptiläistä tyyppiä olevista kärrynpyöristä. Paikkaa Akaban lahdella on vanhoissa kartoissa nimellä ”Nuwayba’al Muzayyinah”, joka käännettynä on ”Mooseksen Avaamat Vedet”. Paikka täsmää myös Kirjoituksien kuvaukseen Punaisen meren ylitys kohdaksi.

Eelim (2Moos. 15:27)
Saudi-Arabiasta läheltä Sinain vuorena pidettyä vuorta on löytynyt alue, jossa on suuri määrä palmuja sekä 12 kaivoja, joka on todennäköisesti Elim, jossa israelialaiset leiriytyvät veden äärelle.

Siinain vuori (2Moos. 19:2)
Siinain vuori, jossa Mooses kohtasi Jumalan ensin palavana pensaana (2Moos.3:1) sekä myöhemmin sai 10 käskyn taulut, sijaitsee (Saudi-) Arabiassa (Gal. 4:25) ja tunnetaan tänä päivänä nimellä Jabal al-Lawz. Alueen arabit kutsuvat sitä myös nimellä Jabal al-Musa eli Mooseksen vuori. Alue on aidattu ja sieltä on löydetty alttari, piirroksia joita ei ole muualta Saudi-Arabiasta löydetty sekä merkillinen suuri haljennut kivi, joka näyttää siltä kuin vesi olisi tullut sen keskeltä (2Moos.17:6). Yksi merkittävin näistä piirroksista on muinainen kuva Menorasta, joka on aina ollut juutalaisen kansan symboli tähän päivään saakka. Näistä löydöistä on professori Lennart Möller kirjoittanut Exodus Case -kirjan.

Baalin temppeli (4Moos. 22:41)
Muinaiselta Juudean tasangolta Tel Burnan on löydetty myrskyn jumalalle osoitettu temppeli, joka on ajoitettu olevan noin ajalta 1300 eKr. Temppeli on 16 metriä ja sieltä on löydetty myös palasia naamioista, joita temppelissä oli käytetty. Israelilainen professori Itzhaq Shai uskoo kyseisen temppelin olleen osoitettu kaananilaisten Baal-jumalalle syyrilaisten kirjoituksien perusteella. Baal mainitaan Kirjoituksissa lukuisia kertoja ja ensimmäisen kerran jo 4. Mooseksen kirjassa.

Jeriko ja Joosuan aika (Joos. 6:1-27)
Tässä kaupungissa on tehty useita kaivauksia. Egyptistä löydettiin v. 1887 ns. Amarna-kirjeet, joissa puhutaan habiruista (vrt. hebrealaiset) ja todennäköisesti Kanaanin maan valtaamisesta. Arvostelijat 1800-luvulla päättelivät, että Joosuan kirja ja Tuomarien kirja olisivat kirjoitettu paljon myöhäisemmällä ajankohdalla kuin mitä Raamattu antaa olettaa, koska näissä kirjoissa puhutaan raudasta. 1800-luvulla uskottiin yleisesti, ettei rauta olisi ollut tunnettu ennen 1200-luvulta eKr. Mutta 1922 Howard Carter löysi Tutankhamonin haudasta rautaesineitä, jotka osoittivat raudan olleen käytössä jo 14. vuosisadalla eKr. Varhaisin Raamatun ulkopuolinen asiakirja, jossa Israel mainittiin on ns. ’Israel-kivi’ farao Meremptan ajalta 1200-l:lta. Merempta hallitsi aikana, jota Raamatussa kutsutaan tuomarien ajaksi, jolloin Merempta teki ’Israel-kivessä’ mainitun sotaretken Palestiinaan.

Ernest Sellin ja Carl Watzinger löysivät Jerikosta myös arkeologissa kaivauksissa vuosien 1907-1909 välillä tuhoutuneiden muurien jäännöksien verkoston, jotka saattavat olla israelilaisten tuhoamat muurit.

Siilon kaupunki (1Sam.1:1-8:22)
Siilossa suoritetut kaivaukset osoittavat kaupungin joutuneen filistealaisten käsiin n. 1050 eKr. ja se hävitettiin, niin kuin Raamattu kertoo (vrt. Jer.7:10-15).

Simson (Tuom. 13:24)
Tel Beit Shemeshin arkeologisilta kaivauksilta on löydetty pieni kivinen sinetti, jonka arvioidaan olevan ensimmäinen arkeologinen todiste Raamatun Simsonista. Sinetti on läpimitaltaan 1.5 senttimetriä, ja siinä on kuva ihmishahmosta suuren eläimen (Leijonan) vierellä. Sinetti löydettiin arkeologisten kaivausten yhteydessä kerrostumasta, joka ajoittuu 1000-luvulle eKr. Tämä ajanjakso oli Juudean kuningaskuntaa edeltävä ns. Tuomarien aika, jolloin myös Simsonin uskotaan eläneen.

Kuningas Saul (1Sam. 9:1-31:13)
Gilgalissa, Jerusalemin lähellä, sijaitsi Saulin palatsilinnoitus. Paikan löysi 1800-luvulla Edward Robinson. Siellä tehdyt kaivaukset antoivat lisätietoja Saulin hallituskaudesta.

Kuningas Daavid (1Sam. 1:1-24:25)
Daavidin valloittama jebusinialaisten (2Sam. 5:6-8) kaupunki on tutkimusten mukaan sijainnut Jerusalemista kaakkoon. Prof. Avraham Diranin johtama arkeologiryhmä löysi viime vuonna Raamatun ulkopuolisen viittauksen kuningas Daavidista. Danin kaupungin sijaitipaikalta löytyi kivenpala, johon oli kaiverrettu kirjoitusta. Kivenpala on ehkä muistomerkistä, joka on pystytetty syyrialaisten voitettua Israelin 800-l:lla eKr. Kirjoituksessa mainitaan Daavidin huone eli Daavidin dynastia, joka tarkoittaa Juudan kuningaskuntaa. (Salomonin Davidin pojan kuoleman jälkeen Daavidin kuningaskunta jakaantui kahteen osaan, Juudaan ja Israeliin.) Syyrian kuningas Benhadad valtasi Raamatun kirjoituksen mukaan Danin kaupungin 885 eKr. Tätä tukevat tekstifragmentit, joista voi päätellä, että Juuda ja Israel olivat kirjoitushetkellä Syyrian vihollisia. Daavidin on väitetty olevan myöhempien vuosisatojen kehittämä myytti, ei historiallisesti olemassaoleva henkilö. Tämä löydös kuitenkin todistaa Daavidin historiallisuuden puolesta. Vuonna 2014 löydettiin myös kuningas Daavidin palatsi Saaraimista (1. Sam. 17:52)

Jerusalem ja Naarat (Joos. 10:1, 16:7)
Vuonna 2016 tehtiin papyruslöytö, joka sisältää vanhimman Raamatun ulkopuolisen hepreankielisen viittauksen Jerusalemiin. Viranomaiset saivat papyruksen haltuunsa antiikkirosvoilta, jotka olivat löytäneet sen Juudean autiomaassa sijaitsevasta kaivosta. Fragmentti sisältää lauseen: ”Kuninkaan palvelijattarelta viiniruukkuja Naaraasta Jerusalemiin”. Tutkijoiden analyysin tämä on noin ajalta 800 eKr, ja sitä pidetään rahtidokumenttina, joka kertoo verojen tai elintarvikkeiden kuljettamisesta silloiseen pääkaupunkiin. Teksti todistaa paitsi Juudan kuningaskunnan järjestäytyneestä hallinnosta, niin myös naisten toimimisesta merkittävissä tehtävissä silloisessa yhteiskunnassa.

Goljat (1Sam. 17:4)
Gatin kaupungin lähistöltä Israelista israelilaiset arkeologit ovat löytäneet keramiikanpalasen, johon on kirjoitettu nimi Goljat ja kirjoitus on peräisin 900–1000 -lukujen ajalta eKr. Tämä todistaa, että tuolloin on elänyt Gatissa Goljat niminen henkilö, joka on ollut niin suosittu, että hänen nimensä on kirjattu keramiikkaan.

Esbaalin nimi (2. Sam. 2:8, 1. Aik. 8:33)
Iisboset oli Saulin poika, jota Aikakirjassa kutsutaan nimellä Esbaal, joka hallitsi lyhyen aikaa isänsä ja veljiensä kuoltua ennen kuningas Daavidia. Israelin Elah laaksosta eli Tammilaaksosta, jossa kuningas Daavid kukisti filistealaisen Goljatin, on löydetty vaasi tuolta ajalta 1000 eKr, jossa on samainen Esbaal nimi muinaisilla heprealaisilla aakkosilla. Yli 3,000 vuotta vanhassa vaasissa mainittu henkilö ei kuitenkaan välttämättä ole sama Saulin poika vaan kirjoítus mainitsee tämän Esbaalin olevan Bedan poika, mutta tämä todistaa että nimi oli käytössä juuri tuolloin ja tuossa paikassa.

Kuningas Salomon (1Kun. 3:1-11:43)
Kaivaukset Megiddossa ja Geserissä ovat vahvistaneet Raamatun tiedot Salomon ratsuväestä ja sotavaunuista (1Kun.9:15-19;10:26). Nelson Glueck löysi v. 1938 Salomon kuparisulatot Esjon-geberistä (1Kun.7:45-46).

Kuningatar Saban kultakaivokset (1Kun. 10:1-2)
Noin 800 vuotta eKr. eläneen Saban kuningattaren vauraus on ollut osin arvoitus. Alueelta vietiin suitsukkeisiin käytettäviä mausteita, jotka olivat arvokasta kauppatavaraa. Mutta mistä kulta oli peräisin? Brittiarkeologi Louise Schofield löysi vuonna 2012 Pohjois-Etiopiasta temppelin rauniot ja vanhan kultakaivoksen, mistä Saban kuningataren kalleuksien arvellaan olevan peräisin.

Astarten veistos (1Kun. 11:5)
7-vuotias Ori Greenhut oli ollut kiipeilemässä kavereidensa kanssa Israelissa Tel Rehovin röykkiöillä, kun hän löysi maasta ihmishahmoisen pienoisveistoksen. Se on viranomaisten arvion mukaan peräti 3 400 vuotta vanha hedelmällisyyden jumalatar Astarten veistos.

Suusakin sotaretki (1Kun. 14:25-28)
Egyptin hallitsija Suusak eli Siisak, 945-924 eKr., teki Raamatussa mainitun sotaretken Palestiinaan. Karnakin temppelin Siisakin voittomuistomerkissä luetellaan hänen Palestiinassa valloittamansa kaupungit ja kylät ja kerrotaan tunkeutumisesta Gileadiin.

Benhadad (1Kun. 15:18)
Raamatussa mainittu Aramin kuningas Benhadadin nimeä kantava steele löydettiin Pohjois-Syyriasta v. 1940.

Omri ja Meesa (1Kun. 16:21-27; 2Kun. 3:4-27)
Isrelin kuninkaasta Ahabista ja Omrista ja Mooabin kuninkaasta Meesasta on Raamatussa kertomus. Vuonna 1868 Diibonista löydetyssä Meesan steelessä mainitaan Omri, Ahab ja Meesa. Eli myös nämä Raamatussa mainitut henkilöt ovat historiallisia.

Ahab ja Jeehu (1Kun. 16, 1Kun. 9)
”Israelilainen Ahab”, jonka Raamattu kertoo olleen Isrelin kuninkaana, mainitaan Salmassar III:n monoliittikirjoituksessa. Vuonna 1846 Layard löysi Nimrudista Mesopotamiasta ”mustan obeliskin”. Kivessä on tekstiä ja kuvia kuninkaista tuomassa veroa assyrialaisille. Eräässä kiven tekstin osassa kerrotaan Israelin kuninkaasta Jeehusta, joka maksoi veroa. Jeehu mainitaan Israelin kuninkaana 2Kun.9.

Ahabin norsunluupalatsi (1 Kun. 22:39)
Irakista Nimrudista löydettiin kaivuksissa v. 1940-1951 satoja norsunluusta tehtyjä laattoja. Muutama vuosi löydön jälkeen samanlaisa laattoja löytyi Samariasta Palestiinasta. Laatat olivat identtiset Nimrudista löydettyjen kanssa. Samariasta löydetyt laatat osoittautuivat olevan peräisin ”Ahabin norsunluun palatsista”. Ahabin (874-853), Israelin kuninkaan, palatsi oli koristeltu näillä laatoilla. Assyrialaisten ryöstäessa v. 722 eKr. palatsin, laatat irroitettiin seinästä ja vietiin sotasaaliina Assyriaan, vrt. Aamos 3:15.

Jerobeam II (2 Kun. 14:23-29)
Megiddosta löydettiin 1900-luvun alussa Megiddon Jaspissinetti, jossa oli teksti: ”Shema, Jerobeamin palvelija”. Jerobeam oli eräs Raamatussa mainittuja Israelin kuninkaita. Kaivauksissa on saatu tietoja Jerobeam II paakaupungista Samariasta.

Menahem (2 Kun. 15:19)
Israelin kuninkaan Menahemin maksama vero mainitaan Assyrian hallitsijan Tiglat III:n (745-727 eKr.) Iranista läydetysta steelista.

Asarja (2 Kun. 15:1-7)
Juudan kuningas Asarja, Aramin hallitsija Resin ja Juudan kuningas Aahas (2 Kun 16:7-8) sekä Pekah ja Hoosea (2 Kun. 15:29-30) mainitaan assyrialaisissa teksteissä.

Samarian kukistuminen (2 Kun. 17:3-23)
Samarian valtasi Sargon II (722-705 eKr.) Vrt. Jes. 20:1. Ns. Khorsabadin annaaleissa Sargon kertoo vieneensä pakkosiirtolaisuuteen 27 290 samarialaista kuten myös Raamattu kertoo. Sama asia kerrotaan Sargonin viimeisestä pääkaupungista löytyneestä piirtokirjoituksessa. Kirjoituksissa luki: ”Minä piiritin ja valloitin Samarian ja vein 27 290 ihmistä sotasaaliina”.

Hiskia ja Sanherib (2 Kun. 18:13-19:37; Jes. 36:1-37:38)
British Museumissa Lontoossa säilytetään v. 1830 löydettyä ns. Taylorin särmiötä, jonka kuudella kiilakirjoitussivulla Assyrian kuningas Sanherib (705-681 eKr.) kertoo mm. Jerusalemin piirityksesta (701 eKr.) Hän sanoo sulkeneensa kuningas Hiskian kaupunkiinsa.

Hiskian vesijohto (2 Kun. 20:20)
Kuningasten kirja Raamatussa mainitsee kuningas Hiskian rakentaneen vesijohdon, jolla hän johti veden kaupunkiin. Vuonna 1880 löydettiin ns. Siiloan kirjoitus Jerusalemin lähettyviltä, vesijohtotunnelin läheltä, kirjoitus, joka kertoo 512 m pituisen tunnelin valmistumisesta (n. 700 eKr.)

Manasse (2 Kun. 33:10-13)
Kuningas Manassen pakkokäynti Niinivessä mainitaa assyrialaisissa teksteissä.

Jesajan profetia (Jes. 1:1-66:24)
Qumranista löydettiin v. 1947 yhdessä muiden ns. Kuolleenmeren kirjakääröjen kanssa koko Jesajan kirjan sisältävä käärö, joka oli tuhat vuotta vanhempi kuin vanhimmat siihen asti tunnetut Vanhan Testamentin käsikirjoitukset, noin vuodelta 100 eKr.. Käsikirjoissa on myös otteita Habakukin kirjan kahdesta ensimmöäsesta luvusta, osia 1. ja 5. Mooseksen kirjasta, Tuomarien kirjasta ja Danielin kirjasta. 38 kirjakääroä sisätävät tekstiä 19:sta Vanhan Testamentin kirjasta. Kieli on hepreaa, arameaa ja kreikkaa, kirjoitusmateriaali on pergamenttia ja papyrusta. Tämä löydetty vanha Jesajan kirjan käärö on sisällöltään samanlainen kuin nykyisten Raamatunkäännösten esim. suomenkielisen, Jesajan kirja. Kolme vuotta tämän jälkeen löydettiin läheltä edellisiä löydöksiä käärö, jossa oli kopioita Raamatun ns. pikku profeetoista. Rulla sisälsi 12 VT:n kirjaa, jotka meilläkin on Raamatussa, kirjat ovat sisällöltään samanlaisia ja jopa samassa järjestyksessä kuin nykyisessä Raamatussa. Tämä käärö kirjoitettiin noin 100 jKr.

Niinive (Naahaum 1-3, Joona 1-4)
1800-luvun puolivälissä Raamatun maininta Ninivesta Assyrian valtakunnan pääkaupunkina pidettiin kyseenalaisena. Epäiltiin, että oliko niin suuren ja kuuluisan kaupungin, kuten Raamattu sen kuvailee, mahdollista hävitä jäljettömiin. Pääteltiin, että Raamatun kertomus kaupungin koosta ja merkityksestä oli liioiteltu ja että kaupunki on ollut korkeintaa kylänpahanen. Mutta Niinive löytyi 1800-luvun lopulla. Niinivesta on nyt kaivettu esiin tuhansia savitauluja, muureja, portteja, huoneistoja, veistoksia, kohokuvia, assyrialaista taidetta, tarvekaluja ja aseita. Nyt tiedetään, että Niinive ei ollut kyläpahanen tai vain mielikuvitusta, vaan se oli maailmankaupunki, johon assyrialaisten valtakunnan kulttuuri oli keskittynyt.

Juudan pakkosiirtolaisuus (2Kun. 25:1-30; Hes., Dan., Esra)
Babyloniasta läheltä Ishtarin porttia on löydetty 300 kiilakirjoitustaulua, jotka on ajoitettu vuosien 595 ja 570 eKr. väliin. Näissa tauluissa esiintyy Juudan kuninkaan Joojakinin nimi muiden vangittujen ruhtinaiden nimien joukossa. Jahudin maassa oleva Jaukin (Juudasta oleva Joojakin) mainitaan yhtenä niistä, joille Babylonian kuningas antoi elatuksen. Samoissa kirjoituksissa mainitaan Samaria ja Israelin maa nimella ’Omrin maa’, Omri oli voimakas Israelilainen hallitsija, joka mainitaan Raamatussa.

Elämä pakkosiirtolaisuudessa (2. Aik. 36:20, Jer. 29:4-23)
Kuten profeetta Jeremian kirja kehottaa Babyloniassa eläneitä pakkosiirtolaisia sanoen: ”Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala, kaikille pakkosiirtolaisille, jotka minä olen siirtänyt Jerusalemista pois Baabeliin: rakentakaa taloja ja asukaa niissä, istuttakaa puutarhoja ja syökää niiden hedelmiä”, niin Irakin alueelta löydetyissä 100 kivitaulussa kerrotaan yksityiskohtaisesti mitenkä Juudeasta muuttaneet pakkosiirtolaiset elivät Babyloniassa, paljonko he maksoivat veroa, paljonko heillä oli velkaa ja paljonko he tekivät kauppaa hedelmillä ja muilla tavaroilla.

Hesekielin hauta ja taulut (1Aik. 24:16)
Al Kiflistä nykyisen Irakin alueelta on löydetty hauta, jota pidetään profeetta Hesekielin (622- 570 eKr) hautana. Haudasta löytyi myös täydellisenä 66 kivitaulussa koko Hesekielin kirja, joka Talmudin mukaan tulikin olla Hesekielin haudassa. Aluksi kirjoituksen pääteltiin olevan keskiaikaista hepreaa, mutta tarkempi tutkimus on paljastanut tekstin olleen muinaista aramea juuri tuolta aikaudelta ja teksti on lähes identtinen nykyisen Kirjoituksien Hesekielin kirjan kanssa.

Jaasanja (2Kun. 25:23, Jer. 40:8)
Israelista Gibeasta löydettiin sinettikivi, johon oli kaiverrettu teksti: ”Jaasanja, kuninkaan virkamies.” Sinetti on täytynyt kuulua Jaasanjalle, joka oli yksi armeijan pääliköistä, jotka tulivat Nebukadnessarin asettaman Juudan käskynhaltijan Gedaljan luo.

Nebukadnessar II (Jer., Hes., Dan. 2:1-4:34)
R. Koldewey suoritti v. 1899-1914 kaivauksia jossa löydettiin mm. Ishtarin portti, kuninkaallinen palatsi, zikkurat, Mardukin temppeli ja ns. riippuvat puutarhat. Nebukadnessarin rakennustoiminnasta kertovat tiilet, joihin on lyöty hänen nimensä.

Belsassar (Dan. 5:1-31)
Raamatun mukaan Belsassar oli kaldealaisten viimeinen kuningas. Babylonialaisten Naboniduksen sylinterin perusteella tiedetään nyt, että Belsassar oli Nabunaidin vanhin poika ja kanssahallitsija. Belsassar hallitsi Nabunaidin sijaisena (Dan. 5:1-31; 7:1;8:1) vuodesta 549 eKr. aina Babylonian kukistumiseen v. 539 eKr.

Kyyroksen kasky (Esra 1:1-3;2 Aik. 36:22-23)
Ns. Kyyroksen lieriö, jonka H. Rassam löysi Babyloniasta 1800 l:lla, on sopusoinnussa Raamatun kanssa, sillä siinä kerrotaan Kyyroksen palauttaneen kansoja entisille asuinsijoilleen, kuten myös Raamattu kertoo.

Paluu pakkosiirtolaisuudesta (Esra 1:1-10:44)
Kansan johtomiehiin kuuluvilla Sesbassarilla (Esra 1:11) ja Serubbaabelilla (Esra 2:2) oli babylonialaiset nimet. ”Dareikki” (Esra 2:26) tarkoitti kreikkalaista drakmaa. Tutkimusten perusteella tiedetään tätä rahayksikkoa käytetyn juuri tähän aikaan.

Kserkses (Esterin kirja)
Persian pääkaupungista Persepoliista löydetyistä piirtokirjoituksissa kerrotaan kuinka Kserkses I (486-465 eKr.) kärsi tappion kreikkalaisille Salamiin ja Plataian taisteluissa. Suusanin linna (Ester 1:2) sijaitsi Susassa, josta löydettiin Kserksekseen palatsi.

Esran ja Nehemian kirjat
Esran ja Nehemian kirjojen aitous oli 1800-l:n loppupuolella hyökkäyksen kohteena. Niiden historiallinen luotettavuus tehtiin kyseenalaiseksi. Lähellä Nubian ja vanhan Egyptin rajaa sijaitsee Elefantinen saari. Tältä saarelta löytyi papyruskääröjä, jotka vahvistavat Raamatussa olevien Esran ja Nehemien kirjojen luotettavuuden. Ne mm. todistavat juutalaisten käyttäneen Nehemian aikana kalenteria, jonka mukaan vuosi alkaa syksyllä. Tällaisesta ajanlaskusta puhuttiin niiden lisaksi ainoastaa Raamatun Nehemian kirjassa. Asiakirjoissa mainitaan Nehemian vihollinen Sanballat ja Jerusalemin juutalaisen ylipappi Joohanan ja niistä käy myös ilmi, että Sanballat oli Samarian kuvernööri aivan kuten Raamattu myös kertoo.