Sota

Sota. Tuo sana saa meidät kaikki kavahtamaan, me varustatudumme, armeijamme harjoittelee ja uhraamme sievoisen summan verovaraista valmistautumaan sitä vastaan, mutta ei tämä ole se todellinen sota vaan se käydään hengellisesti. Kuitenkin, harvat vain kristityt ovat tähän perehtyneet, äkkiä oudoksuvat ahdistuksia ja jopa pakenevat vihollista, usein ajatellen että voimme löytää jotenkin demilitarisoidun neutraalin alueen oleskella. Mutta tämä sota karaisee kristityn, tekee nöyräksi ja väkeväksi Kristuksessa. Älä pelkää paholaista vaan vastusta ja aja se ulos. Kunnia Jumalalle korkeuksissa. Sillä, tällaista demilitarisoitua aluetta ei ole olemassakaan, joko vastustat paholaista tai olet sen orjan, mutta sisäisesti Kristuksessa Jeesuksessa saa omistaa pysyvän rauhan Jumalan kanssa uskon kautta armosta. Ja tätä taistelua emme sodi lihallisin asein puolustaessamme evankeliumia, vaan otamme vastaan hengellisen aseet, varusteet ja opit siihen Jumalalta. Tässä puheita liittyen opetuksiin, jotka avaavat tätä taisteluamme, jossa Jumalan armosta voimme olla voitokkaita.

”Sillä teidän on suotu, Kristuksen tähden, ei ainoastaan uskoa häneen, vaan myös kärsiä hänen tähtensä, teidän, joilla on sama taistelu, mitä näitte ja nyt kuulette minun taistelevan.” — Filippiläiskirje 1:29-30

”Jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat, sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot.” — Heprealaiskirje 11:33-34

Luopiot täyttävät syntiensä mitan

Raamatun vakavin kohta lopunajan tapahtumissa liittyen Herramme Jeesuksen paluuseen eivät ole sodat, kulkutaudit, luonnonmullistukset tai edes vainoa tai mikään muu ajallista elämää haittaava ilmiö, vaan hengellinen sokeus, eksyminen pois totuudesta ja ainoasta pelastuksen evankeliumista, joka on ihmisille taivaasta annettu, sillä viimeinen taistelu koskettaa juuri tätä, jota vastaan sielun vihollisen armeija riivaajineen, väärine profeettoineen ja valheen opettajineen asettuu sotimaan, mutta miten pieni tavallinen kristitty voi seistä uskossa lujana tällaisena aikana?

”Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka Häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö Hän heiltä apuansa? Minä sanon teille: Hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö Hän uskoa maan päältä?” — Luukkaan evankeliumi 18:8

”Ja heidän valtansa lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, nousee kuningas (antikristus), kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava… ja hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle. Ruhtinasten Ruhtinastakin vastaan hän nousee, mutta ilman ihmiskättä hänet muserretaan.” — Danielin kirja 8:23-25

Taistelu Raamatusta

Kautta aikojen on hyökäytty Jumalan Pyhää Sanaa eli Raamattua vastaan erilaisen vastaväittein, lakiasetuksien ja pakkokeinoin, etteivät ihmiset lukisi Raamattua, sillä usko tulee sen kuulemisen eikä perkele halua, että ihmiset tulisivat uskoon Herraan Jeesukseen. Ja tämä taistelu kiihtyy kohti loppua, jossa Jumalan sanan tähden joudutaan maksamaan hintaa, mutta Jumala armosta voimme saada pieniä hengähdystaukojakin. Pidämme kiinni Jumalan Sanasta, koska se on Kristuksesta kiinnipitämistä.

”Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.” — Ilmestyskirja 6:9

Koko Raamattu on Jumalan Hengen vaikutuksesta syntynyt ja hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täydellinen, täysin valmiina kaikkiin hyviin tekoihin.” — II Timoteuskirje 3:16-17 (STLK)

Viimeisten päivien kristityt

Kristinusko on kokenut isoja haasteita, vastoinkäymisiä, vainoja ja vastustusta niin sisältä kuin ulkoapäinkin, mutta sittenkin se on selviytynyt, kun Herra Jeesus itse on ollut sen päänä. Esimerkiksi, alkuseurakunta eli yhdessä pahimmassa mahdollisessa skenaariossa, kun Rooman hirmuvalta hallitsi maailmaa, mutta viimeisinä päivinä jälleen maailmassa tulee kristityille hyvin hankalat olosuhteet, joihin Raamatusta löydämme selvitysmisohjeet.

”Mutta ennen tätä kaikkea he käyvät teihin käsiksi ja vainoavat teitä ja vetävät teidät synagoogiin ja heittävät vankiloihin ja vievät teidät kuningasten ja maaherrain eteen minun nimeni tähden. Ja näin te joudutte todistamaan. Pankaa siis sydämellenne, ettette edeltäpäin huolehdi, miten te vastaatte puolestanne. Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota vastaan eivät ketkään teidän vastustajanne kykene asettumaan tai väittämään.” — Luukkaan evankeliumi 21:12-15

”Omat vanhemmatkin ja veljet ja sukulaiset ja ystävät antavat teidät alttiiksi; ja muutamia teistä tapetaan, ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden. Mutta ei hiuskarvaakaan teidän päästänne katoa. Kestäväisyydellänne te voitatte omaksenne elämän.” — Luukkaan evankeliumi 21:16-19

Uushenkisyys eli New Age

Suuri luopumus kristillisissä länsimaissa alkoi tapahtua 1960-luvun lopulla hippiliikkeen myötä, jolloin tuli ensimmäinen iso aalto uushenkisyyttä; new age oppeja, reiki, enkelikurssit, tarot-kortit, parantavat kristallit ja moninaiset muut taikauskoiset käsitykset. Nyt 2020-luvulla olemme nähneet toistantoa tästä ja monet lankeavat uushenkisyyden pauloihin internetin elämäntapa opettajien, psykologien ja kirjallisuuden kautta. Mistä oikeastaan on kysymys?

”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. Älkää antako monenlaisten ja vieraiden oppien itseänne vietellä; sillä on hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta eikä ruuista, joista ne, jotka niitä menoja ovat noudattaneet, eivät ole mitään hyötyneet.” — Heprealaiskirje 13:8-9

”Olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä. Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat.” — 2. Korinttolaiskirje 4:1-2