Kadonnut maailma

Kauan aikaa sitten ihmiskunta eli kulta-aikaa, jolloin kaikki oli paremmin ja koko maailma oli vehreämpää tuottaen runsaan sadon eikä kenelläkään ollut ruuasta puutetta. Ihmiset elivät paljon vanhemmiksi, mutta silti säilyttäen nuorekkaan ulkomuotonsa. Tuolloin ihmiskuntaa johtivat suuremman tason olennot tai ”jumalat”, jotka saivat ihmisten kanssa lapsia, joista tuli kuuluisia sankareita ja kuninkaita. Rauha ja harmonia vallitsivat. Kuitenkin, tämä kulta-aika loppui suureen tulvan aiheuttaneeseen mullistukseen. Vaikka kertomuksissa on joitakin eroja, niin suunnilleen näin kertovat monet kulttuurit ja uskonnot eri puolilta maailmaa, myös Kirjoitukset.

Atlantiksen arvoitus

beautiful_spring

”Mutta maan alkuperäisessä tilassa vuoret olivat maaperän peittämiä korkeita mäkiä, sekä meidän nimittämämme Phelleuksen tasankojen maaperä oli rikasta ja sen vuoristossa oli runsas puusto… ja siellä oli monia korkeita puita, joita ihmiset viljelivät ja jotka tarjosivat runsaasti ruokaa karjalle. Lisäksi, maa korjasi hyödyn vuotuisista sateista, eikä niinkuin nyt menettäen sadeveden, joka virtaa pois paljaalta maalta mereen, vaan pitäen runsaat varannot kaikkialla, pitäen vedet vuorella ja vaalien niitä ylhäällä lähelle savimaata, vaan se päästi ne virran uomiin sen minkä se imi korkeuksista, tarjoten  runsaasti lähteitä ja jokia joka puolelle, joista yhä on havaittavissa pyhiä muistomerkkejä niistä paikoista, joissa lähteet kerran olivat; ja tämä todistaa sanomani todeksi. Sellainen oli maan luonnollinen tila, jota viljelivät.”

Plato kertoo Kritias- dialogissaan (360 eKr), jota myös Atlantiksen tarinaksi nimitetään, egyptiläiseltä pappi Solonilta kuulemansa tarinan utopisesta jumalien ja heidän poikiensa hallitsemasta saaresta. Hän aloittaa kertomuksensa kuvailemalla maan alkuperäistä tilaa ennen mullistusta vallan ihmeelliseksi ja paljon hedelmällisemmäksi. Tänä kulta-aikana jumalat tulivat alas maan päälle ja jakoivat sen keskenään osiin. Poseidonille tuli yksi erityinen saari, jossa hän myös tapasi rakastettunsa.

atlantis3

”Tuolla [saaren keskellä olevalla] vuorella asui yksi tuon maan alkuperäisistä maasta syntyneistä ihmisistä, jonka nimi oli Euenor, ja hänellä oli vaimo nimeltään Leukippe, ja heillä oli yksi ainoa tytär nimeltä Kleito. Neito oli varttunut jo naiseksi, kun hänen isänsä ja äitinsä kuolivat. Poseidon rakastui häneen ja oli yhdynnässä hänen kanssaan… Hän myös siitti ja kasvatti viisi paria poikalasten kaksosia; ja jakamalla Atlantiksen saaren kymmenen osaa, hän antoi vanhimman parin esikoiselle heidän äitinsä asunnon ja ympäröivän palstan, joka oli suurin ja paras, ja teki hänet kuninkaaksi kaikelle lopulle . Muut hän teki prinsseiksi, ja antoi heille hallittavaksi paljon ihmisiä, ja suuret aluet. Ja hän nimesi ne kaikki; vanhimman, joka oli ensimmäinen kuningas, hän nimesi Atlakseksi, ja hänen jälkeensä koko saaren ja merta kutsuttiin Atlantiksi.

Tässä Plato kertoo siis jumalien ja ihmisten välinen kanssakäyminen, jonka seurauksena syntyi sekasikiöistä, joista tuli suuria sankareiksi. Ensimmäistä sukupolvea syntyi kymmenen poikaa, jotka saivat omat hallintaalueensa ja heidät nimitettiin kunikaiksi. Näistä vanhin oli Atlas, jonka mukaan saari nimettiinkin Atlaksen saareksi eli Atlantikseksi.

Atlantis_city

”Ensinnäkin he siltasivat vyöhykkeiden yli meren, joka ympäröi muinaisen suurkaupungin, tehden tien kuninkaalliseen palatsiin ja takaisin. Ja aivan alussa he rakensivat palatsin jumalan ja esi-isiensä asuinpaikaksi, jonka koristelua he jatkoivat sukupolvesta sukupolveen, jokaisen kuningas kaikken valtansa voimalla ylitti edeltäjänsä, kunnes he tekivät rakennuksesta ihmetyksen kooltansa ja kauneudeltansa katsella… Poistuen palatsista ja kulkien ohitse kaikkesta kolmesta tulet muurille, joka alkoi merelle ja jatkoi yltympäri kaiken; tämä oli kaikkialla etäisyydellä yhdeksän kilometrin suurimmasta vyöhykkeestä tai satamasta ja sulki kaiken sisäänsä päiden kohdaten suulla tunneleiden, joka johtaa merelle. Koko alue oli tiheään asutettua, ja kanava sekä suurimmat satamat olivat täynnä aluksia ja kauppiaita kaikista osista, jotka niiden paljoudesta johtuen pitivät moninaisten ihmisten puheen solinaa, sekä kaiken tapaista melua ja melskettä yötä ja päivää.”

Itse saari kuvataan erittäin kehittyneeksi ja sen asukkaita suuri lukuisiksi. Ihmisiä asui myös muualla saarella, mutta erityisesti Akropolis kaupungeissa, josta ei myöskään puuttunut yö elämää eikä kauppaa.

Destruction of Atlantis

”Mutta kun jumalallinen osuus alkoi hiipua, ja tuli laimennetuksi liian monesti ja liikaa kuolevaisilla, ja ihmisluonto sai yliotteen, he käyttäytyivät sopimattomasti kykenemättä pitämään onneaansa. Ne, joilla oli silmää nähdä, näkivät ilmeisen kasvavan kierouden , sillä he olivat menettämässä heidän arvokkaista lahjoistaan hienoimman, mutta niille joilla ei ollut silmää nähdä todellista onnea, he näyttivät loistokkailta ja siunatuilta, samaan aikaan kun he olivat täynnä himoja ja epäoikeudenmukaista valtaa… Sillä tosiasia on se, että yhden yön yletön sade huuhtoi pois maan ja jätti maan paljaaksi kallioksi; samaan aikaan tuli maanjäristyksiä, ja sitten tapahtui poikkeuksellinen tulva, joka oli kolmas ennen Deukalionin suurta tuhoa.”

Lopulta tämä utopia kuitenkin kaatui, kuten monessa muussa kertomuksessa, ihmisten muuttuessa pahaksi, josta seurasi mullistus, joka sisälsi maanjäristyksiä, suuren sateen ja lopulta tulvan, joka upotti koko saaren.

Väinämöisen veneenveisto

väinämöinen

”Noromaille koivut kylvi, lepät maille leyhke’ille, tuomet kylvi tuorehille, raiat maille raikkahille, pihlajat pyhille maille, pajut maille paisuville, katajat karuille maille, tammet virran vieremille… katajahan kaunis marja, tuomehen hyvä hedelmä.” – Kalevala 2:25-42

”’Liene ei maassa, maailmassa, koko ilman kannen alla mointa laivan laatijata, vertoani veistäjätä.’ Otti värttinän muruja, kehrävarren kiertimiä; läksi veistohon venosen, satalauan laittelohon vuorelle teräksiselle, rautaiselle kalliolle. Veikaten venettä veisti, purtta puista uhkaellen. Veisti päivän, veisti toisen, veisti kohta kolmennenki.” – Kalevala 8:133-148

Kaleva kertoo maailman alkutilassa olleesta olleesta hedelmällisesti tilasta. Kalevan pisin osio on kuitenkin suuren tietäjän Väinämöisen veneen veistäminen vuorella, jonka hän peitti kalannahkalla. Varsinaisesta vedenpaisumuksesta Kaleva ei kerro, kuin joissakin versioissa niin, että Väinämöien löi kirveellä varpaaseen, jonka seurauksena kaikki ihmiset hukkuivat vereen, joka peitti korkeimmat vuoretkin. Ja runot kertovat myös loputtoman veden päällä lentävästä sotkasta. Sitten Kalevala kertoo meren kuivuneen ja vesien laskeneen. Tutkijat yhdistävätkin tämän kertomuksen muihin maailmalla oleviin kertomuksiin vedenpaisumuksesta.

”Tyytyi ennen Tyrjän koski, joki Tuonelan tyrehtyi, meri kuivui taivas kuivi, sinä suurena poutavuonna, tulivuonna voimatoinna.” – Kalevala 9:378-382

Kertomuksia vedenpaisumuksesta

pakana_uskonnot

Egyptiläiset kertovat aurinko jumala Ran valtakaudesta, jolloin hän vaelsi maan päällä jumalien ja ihmisten kuninkaana. Sitten jotku jumalaista kyseinalaistivat Ran auktoriteetin ja jumalien välillä tuli sota, mutta Ra jumalineen voittaa sodan. Kun Ra vanhenee ja muuttuu heikoksi, myös ihmiskunta kääntyy häntä vastaan. Sitten Ra lähettää Hathorin tuhoaamaan melkein koko ihmiskunnan ja sen seurauksena Niili muuttu vereksi. Osa ihmisistä jää kuitenkin eloon, jonka jälkeen Ra vetäytyy pois ihmisten joukosta ja nousee taivaaseen. Selviytyneet ihmiset kauhistuvat ja hyökkäävät kapinoineita ihmisiä vastaan.

Skandinaavian muinaisuskonnossa Odin, Vili ja  Ve jättiläisten noustessa kapinaan luojiansa vastaan ja tappaessa Ymir jääjättin, jättiläisen verestä syntyi  tulvan, joka hukutti kaikki jättiläiset paitsi Bergelmirin ja hänen vaimonsa. Ymirin ruumiista tuli maa ja hänen verestään valtameri. Toinen tarina Ragnarokista kertoo taistelusta jumalien ja jättiläisten välillä, niin että lopulta jäljelle jäävät vain ihmiset.

Mesoamerikkalaisilla ja atsteekeilla on kertomus ajasta, jolloin ihmiset tulivat pahoiksi ja lopettivat jumalien palvomisen, jonka jälkeen sateen jumala Tlaloc päätti tuhota maailman tulvalla. Kuitenkin, Tlaloc ihastui kahteen hurskaaseen ihmiseen; Tataan ja Nenaan, ja varoitti heitä tulvasta. Hän ohjeisti Tataa ja Nenaa rakentamaan ontosta tukista veneen ja ohjeisti heitä ottamaan kaksi maissin tähkää mukaan. He menivät sisään onttoon tukkiin ja sitten alkoi sataa. Sateen lakattua tukki päätyi kuivalle maalle, jossa he söivät kalaa, mutta silloin Tlaloc vihastui heihin ja muutti heidät koiriksi.

Intialaiset kertovat Satya Yuga -aikakaudesta, jolloin ihmiset elivät tuhansia vuosia ja olivat suurempia kuin nyt eikä ollut köyhiä tai rikkaita, sillä ihmiset saivat kaiken mitä tahtoivat – he itse olivat jumalia. Intialaiset kertovat myös maailman ensimmäisestä ihmisestä Manusta, joka pelastettuaan puhuvan kalan sai lupauksen, että hänet pelastettaisiin tulevasta tulvasta, joka tulisi tuhoamaan kaiken elävän. Kala kasvoi suureksi ja neuvoi häntä rakentamaan laivan, että selviytyisi tulevasta tulvasta, ja kokoamaan kaksi kaikkia eläimiä sekä siemeniä jokaisesta kasvista. Vesien noustessa kalan neuvosta Manu sitoi veneen Himalajan vuoreen. Tulvan jälkeen toimitettuaan uhritoimituksen, hän sai vaimon, jonka kanssa hän uudelleen kansoittivan maan.

Yleismaailmalliset uskomukset kadonneesta maailmasta:

  • Nykyistä aikakautta edelsi kultainen kukoistuksen aikakausi.
  • Jumalat laskeutuivat taivaasta alas maan päälle.
  • Ihmiset ja taivaalta laskeutuneet jumalat saivat jälkeläisiä, joista tuli kuninkaita ja johtajia.
  • Jumalat toivat mukanaan uuden tieto-taidon, jonka seurauksena teknologinen vallankumous.
  • Pahuus valtasi maailman.
  • Jumalien vangitseminen ja maailmanlaajuinen vedenpaisumus.
  • Vain muutama ihminen selvisi laivassa.

Nämä uskomukset sopivat myös kuvaukseen tämän päivän  New Age -uskoviin, jotka odottavatkin uuden ”kultaisen” aikakauden tulemisesta sekä avaruuden sankarien eli ns. jumalien paluuta maan päälle. He odottavat myös teknologista harppausta ja suurta hengellistä heräämistä sekä maailmanlaajuista ykseyttä.

Alkuperäinen kadonnut maailma

nephilim3

”Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, huomasivat Jumalan pojat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat… Siihen aikaan eli maan päällä jättiläisiä, ja myöhemminkin, kun Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia; nämä olivat noita muinaisajan kuuluisia sankareita.” – 1. Mooses 6:1-4

”Niin oli Metusalahin koko elinaika 969 vuotta; sitten hän kuoli.” – 1. Mooses 5:27

Alkuperäinen lähde edeltäville hyvin samantyyppisille tarinoille kadonneesta maailma löytyy Kirjoituksista sekä sen apokryfikirjallisuudesta kuten Riemuvuosien- , Oikeamielisen- ja Eenokin kirjoista, jotka yhdessä antavat kokonaiskuvan tuon aikaisesta maailmasta. Vanhan maailman ilmasto oli parempi, koska maata suojasi vesikupu ja ihmiset elivät lähes tuhatvuotisiksi, joka on myös tutkimuksien mukaan mahdollista. Vedenpaisumusta edelsi ihmisten lisääntyminen maan päällä, niin että ihmisiä saattoi olla jopa satoja miljoonia, ja myös lapsien tekeminen Jumalan poikien ja ihmisten tyttärien välillä.Jumalan pojilla Kirjoituksissa tarkoitetaan enkeleitä (esim. Job 1:6, 2:1). Näistä enkeleiden ja ihmisten jälkeläisistä tuli jättiläisiä ja sen ajan sankareita. Edeltävissä kertomuksissa nämä enkelit nähtiin jumalina ja jättiläiset muinaisajan kuuluisina sankareina, kuten Kirjoitukset kertovatkin.

Hyroglyph-hitech

”Ja Azazel opetti ihmisiä tekemään miekkoja ja veitsiä, ja kilpiä ja rintakilpiä, ja teki heille tunnetuiksi maan metallit ja niiden työstämisen taidon, ja rannerenkaat ja koristeet, antimonien käytön, silmien kaunistamisen, ja kaikki arvokkaat kivet, ja kaikki väriaineet. Ja nousi paljon jumalattomuutta, ja he tekivät haureutta, ja heidät johdettiin harhaan, ja he turmelivat kaikki tiensä. Semjaza opetti lumouksia ja juurileikkauksia, Armaros lumouksia, Baraqijal tähtitiedettä, Kokabel tähtikuvioita, Ezeqeel tietoa pilvistä, Araqiel maan merkkejä, Shamsiel auringon merkkejä, ja Sariel kuun kiertoa. Ja kun ihmiset menehtyivät, he huusivat, ja heidän huutonsa nousi ylös taivaaseen…” – Eenok 8:1-3

”Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat, niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä. Ja Herra sanoi: ’Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin, sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan linnut; sillä minä kadun ne tehneeni’. Mutta Nooa sai armon Herran silmien edessä.” – 1. Mooses 6:5-8

Enkelit tultuaan maan päälle opettivat ihmisille moninaisia asioita, joista ihmiset eivät tieneet, ja tuolloin ilmeisimmin ennen vedenpaisumusta tiedon määrä ja kehitys menivätkin suuresti eteenpäin. Kuitenkin, pahuus valtasi maan ja lopulta Jumala päätti tuhota koko maailman, paitsi Nooan ja hänen perheensä, jonka hän käski rakentaa suuren arkin. Tuhon syy oli ihmisten geeniperimän sekoittuminen enkeleiden kanssa ja koska Messias piti syntyä puhtaasta ihmisestä ja tarjosi pelastuksen ainoastaan ihmisille.

noahs-flood-judgment

”Ja sinä päivänä Herra ravisteli koko maanpiiriä, ja aurinko pimeni, ja maan perustukset raivosivat, ja koko maata liikutettiin väkivaltaisesti, ja salamat välkkyivät, ja ukkonen pauhasi, ja kaikki maan lähteet murrettiin, siten ettei sellaista tuntenut kukaan asukas sitä ennen; ja Jumala teki tämän mahtavan teon, kauhistuttaakseen ihmisten poikia, jottei enää olisi pahaa maan päällä. Mutta ihmisten pojat eivät vieläkään halunneet palata pahoilta teiltään, ja he lisäsivät Herran vihaa silloin, eivätkä suunnanneet sydäntään tähän kaikkeen.” – Oikeamielisen kirja 6:11-12

”Ja sinä vuonna, jona Nooa oli 600 vuoden vanha, sen toisena kuukautena, kuukauden 17. päivänä, sinä päivänä puhkesivat kaikki suuren syvyyden lähteet, ja taivaan akkunat aukenivat. Ja satoi rankasti maan päälle 40 päivää ja 40 yötä… Silloin tuli vedenpaisumus maan päälle, tuli 40. päivänä; ja vedet paisuivat ja nostivat arkin, niin että se kohosi korkealle maasta. Ja vedet saivat vallan ja paisuivat suuresti maan päällä, ja arkki ajelehti veden pinnalla. Ja vedet nousivat nousemistaan maan päällä, niin että kaikki korkeat vuoret kaiken taivaan alla peittyivät… Silloin hukkui kaikki liha, joka maan päällä liikkui: linnut, karjaeläimet, metsäeläimet ja kaikki pikkueläimet, joita maassa vilisi, sekä kaikki ihmiset.” – 1. Mooses 7:11-21

Sitten tuli vedenpaisumus, jota edelsi maanjäristys sekä kova sade 40 vuorokautta. Oikeamielisen kirja kertoo, että koko maata ravisteltiin maanjäristyksillä, aurinko pimeni ja ukkonen pauhasi, kun maan lähteet aukenivat. Syvyyden lähteiden aukeneminen, suojaavan vesikuvun rikkoutuminen taivaalla ja valtavat vesimassat aiheutti suuria muutoksia koko Maa-planeetan ekosysteemiin.

noah's_ark_wyatt

”Niin arkki pysähtyi 7. kuukautena, kuukauden 17. päivänä, Araratin vuorille.” – 1. Mooses 8:4

  • Arkin mitat täyttävät jäänteet Araratin vuoristossa, josta löydetty fossiloitunutta puuta ja ihmisen tekemää metallia.
  • Suurten kanjonien ja vuorien muodostuminen, niin maan päälle kuin meren syvyyksiin.
  • Hiili- ja öljy muodostelmien syntyminen hautautuneesta elollisesti aineksesta.
  • Valtavien jäämassojen muodostuminen ja niiden seurauksena dramaattiset geologiset muutokset.
  • Ihmiskunnan katoaminen n. 2500 eKr ja meneminen läpi pullonkaulavaiheen.
  • Ihmisten ja eläinten iän merkittävä lyheneminen yhteen kymmenekseen aikaisemmmasta.
  • Suurten eläinten katoaminen ekologian muutoksen seurauksena.
  • Maakerrostumat, joiden läpi kuitenkin kasvaa puita.
  • Vanhimmat puut ovat vain tuhansia vuosia vanhoja.
  • Muinaiset kaupungit meren pohjissa.
  • Suola saostumat Gizan pyramidissa kertovat, että se oli kerran veden alla.
  • Simpukankuoria Mount Everestin huipulla.
  • Yli 200 tulvakertomusta ympäri maailmaa.
  • Fossiilien äkillinen synty.

Pangea_animation_03

”Eeberille syntyi kaksi poikaa. Toisen nimi oli Peleg, koska hänen aikanaan maa jakaantui.” – 1. Mooses 10:25 (RK)

Ennen vedenpaisumusta oli vain yksi alkumanner vesien erottamisen jälkeen, jolloin ”Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi.” (1. Moos. 1:10), jota me taas kutsumme Pangea mantereeksi. Vedenpaisumuksen ja sitä seuranneen jääkauden jälkeen jakautui maa lopulta seitsemäksi nykyiseksi mantereeksi ja nykyinen maailma sai lopullisen muotonsa.

Merkittävää tässä kaikessa on se, että Messiaan sanojen mukaan maailma tulee olemaan samassa tilassa Hänen palatessaan maan päälle, jolloin edellä kuvattu tilanne ennen vedenpaisumusta tulee toistumaan, niin että taivaalta laskeutuvat alas korkeamman tason olentoja tai ”jumalia” johtamaan ihmisiä sekä tarjoamaan omaa jumalallisia geenejä. Me kutsuisimme näitä muukalaisiksi avaruudesta. Ja jälleen koko ihmiskunta tulee eksytetyksi ja muuttu läpensä pahaksi sekä tulee erityisen biologisen implantin avulla geneettisesti sekoittumaan pois armon alta. Tästä seuraa myös jälleen täydellinen tuho – tällä kertaa tulella.

”Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.” – Matteus 24:38-39

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s