Muinaiset Kirjoitukset eivät ainoastaan kerro ihmisen suhteesta Luojaansa,  itseensä ja toisiin ihmisiin, vaikkakin nämä ovat hallitsevia teemoja, vaan myös suhteesta eläinkuntaan. Eläinkuntakaan ei ole ollut ilman muutosta, vaan se ja sen suhde ihmisiin on muuttunut historian saatossa ja vielä se tulee myös muuttumaan dramaattisesti. Koska meitä askarruttaa miksi tietyt lajit ovat kuolleet sukupuuttoon ja mikä ihmisen suhde eläimiin pitäisi olla, niin tämän artikkelin tavoite on avata tätä Kirjoituksien valossa.

”Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle; tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle. Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt, hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?” – Job 12:7-10

Luomakunta luotiin sangen hyväksi

”Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. Ja Jumala siunasi ne sanoen: ’Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä’… Jumala teki metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki maan matelijat, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.” – 1. Mooses 1:21-25

Kun universumin Luoja oli luonut kaikki eläimet kuudenteen maailman perustamis päivään meneessä, silloin kaikki luotu ja tehty olivat ”sangen hyvää” (1. Moos. 1:31) ja eläimet elivät harmoniassa keskenään. Eläimet eivät ainoastaan julistaa universumin Luojan ääretöntä suunnittelu taitoa muuttolintujen tarkasta tuhansia kilometrejä yltävästä navigoinnista ihmisaivojen monimutkaiseen tietojärjestelmään, vaan myös Luojan kunnia kaikissa väreissä ja monimuotoisuudessaan (Ps 148:7-12). Kaikki lajit luotiin ”kunkin lajinsa mukaan”, joka sanoina toistuu seitsemän kertaa luomiskertomuksessa kertoen, kuinka tärkeää lajien väliset erot ja rajat ovat. Näistä rajoista alempana lisää.

Erilainen antediluviaaninen (ennen vedenpaisumusta vallinnut) ilmasto auttoi, että monet eläimet kasvoivat paljon nykyistä suuremmiksi ja niinpä näitä suuria fossiloituneita eläimiä on löydetty kaloista liskoihin eikä monilla ole muuta eroa nykyisiin eläimiin, kuin suurempi koko.

”Niin Jumala loi suuret meripedot…” – 1. Mooses 1:21 (1992 käännös)

Yleisen vastaväite kehitysopin puolesta ja luomista vastaan ovat dinosaurukset, koska sanaa dinosaurus ei löydy Kirjoituksista. Sanan dinosaurus kehitti Richard Owen vuonna 1842 ja se tulee kreikan kielen sanoista deinos sauros,  jotka tarkoittavat hirvittävän suurta liskoa eli tutummin hirmuliskoa. Tämä vastaväite on kuitenkin ironisesti väärässä, sillä eläimistä ensimmäisenä luotiin juuri nämä hirmuliskot (1. Moos. 1:21, Job 40:19)! Suuriksi meripedoiksi (1992), -merieläimiksi  (1933) tai -valaskaloiksi (1776 Biblia) käännetty heprean kielen sana tanniyn on muualla lähes poikkeuksetta käännetty sanalla lohikäärme tai merikäärmee. Tarkka käännös olisi siis ”Jumala loi suuret lohikäärmeet”, mutta eivätkö lohikäärmeet ole satua?

Ero lohikäärmeen ja dinosauruksen kuvauksen välillä on niin hiuksen hieno, että lapsikin sekoittaa nämä – ne ovat yksi ja sama eläinryhmä. Monet historialliset tosiasiat, arkeologiset löydöt ja historioitsijat (Herodotus, Josefus Flavius, Marco Polo…)  kertovat, että ihmiset ja dinosaurukset eli lohikäärmeet ovat eläneet yhtä aikaa maan päällä.

Myös tuoreet tieteelliset tutkimukset kertovat, että hirmuliskot eivät voineet elää kymmeniä miljoonia vuosia sitten, sillä ne elivät yhtä aikaa lintujen kanssa, on löydetty niiden kollageenia, on löydetty niiden pehmyt kudosta ja tuoreet radiohiilimittaukset kertovat niiden iän olleen korkeintaan kymmeniä tuhansia vuosia. He eivät siis voineet elää kymmeniä miljoonia vuosia sitten, kuten naturalistinen darwinismi väittää.

”Katso Behemotia, jonka minä loin niinkuin sinutkin; se syö ruohoa niinkuin raavas. Katso, sen voima on lanteissa, sen väkevyys vatsalihaksissa. Se ojentaa jäykäksi häntänsä kuin setripuun, sen reisijänteet ovat lujiksi punotut. Sen luut ovat niinkuin vaskiputket, sen nikamat niinkuin raudasta taotut. Se on Jumalan töiden esikoinen; sen luoja ojentaa sille miekan. Sille kantavat satonsa vuoret, joilla kaikki metsän eläimet leikitsevät… Jos virta hätyyttää, ei se säikähdy, se on huoleton, kuohukoon vaikka itse Jordan sen kitaan. Kukapa kävisi kiinni sen silmiin, lävistäisi heittoaseella sen turvan?” – Job 40:15-24

Behemotin nimi tarkoittaa yksinkertaisesti suurta petoa ja sen kuvaus sopii erinomaisesti suurelle sauroodille kuten Brachiosaurus. Lääkäri Pekka Reinikainen toteaa että sen punotut jänteet kuvaavat juuri dinosauruksien jänteitä ja sen vaskiputkien kaltaiset luut suuria sauropodin luita.

”Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen? Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken? … En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta. Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin? Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu. Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä… Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi. Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas.” – Job 41:1-34

Leviatan on esillä Kirjoituksissa useita kertoja ja se yhdistetään lohikäärmeeseen. Tämä lähes voittamattomaksi kuvatun suuren liskon kuvaus sopii hyvin Tyrannosaurus Rexille, joka oli Leviatanin tavoin kaikkien ylväitten eläin kuningas ja tähän johtopäätökseen tulee mm. tohtori Kent Hovind. Kertomus Beowulfista, jota pidetään myyttinä ainoastaan sen vuoksi koska se kertoo lohikäärmeistä, antaa myös hyvin tarkan kuvauksen Tyrannosauruksesta. Koska Kirjoitukset sanovat lohikäärmeen ääntä ulvovaksi ja valittavaksi (Miika 1:8), niin sekin kuvaa hyvin oletettua Tyrannosauruksen ulvovaa karjaisua. Myös tutkimusmatkailija Marco Polon kuvaus jättimäisestä liskosta sopii Tyrannosaurukseen erittäin hyvin.

”Ennustus Eteläisen maan Behemotia vastaan. Halki ahdingon ja ahdistuksen maan, halki naarasleijonan ja jalopeuran maan, kyykäärmeen ja lentävän käärmeen maan he kuljettavat aasinvarsojen selässä rikkautensa ja kamelien kyttyrällä aarteensa kansan tykö, josta ei hyötyä ole.” – Jesaja 30:6

Kirjoituksissa vilahtaa myös muutaman kerran lentolisko, jonka ruumiin historian isänä tituleerattu Herodotus sanoo nähneensä omin silmin: ”Arabiassa on paikka, hyvin lähellä Butoa, johon menin kuultuani siivekkäistä käärmeistä; ja kun saavuin sinne, näin käärmeen luita ja selkärangan, niin suurissa määrin että sitä on mahdotonta kuvailla. Käärmeen muoto oli kuin vesikäärmeellä, mutta sillä oli sulattomat siivet, ja mahdollisesti kuten lepakon siivet” (Herodotus, Historiae). Skandinaaviassa tällaiset kaksijalkaiset lohikäärmeet tunnettiin nimellä traakki ja englanniksi sanalla wyvern, jotka olivat erityisiä kiusankappaleita.

”He hautovat basiliskin munia, ja kutovat hämähäkin verkkoa: jos joku syö hänen muniansa, niin hänen täytyy kuolla, jos ne rikotaan, niin niistä tulee kyykärme.” – Jesaja 59:5 (Biblia)

Vanha 1776 Biblia käyttää nimeä Basilisk kuvatessaan ilmeisesti myrkkyliskoa, joksikin se uusissa käännöksissä käännettäänkin. Basilisk on alunperinen kreikan kielinen sana, joka tarkoittaa pikku kuningasta, koska sen päässä on ikään kuin kruunu, ja naama sillä on kuin kukolla. Nämä kuvaukset sopivat erittäin hyvin Triceratops dinosaurukselle, jolla on kruunumainen lautanen päässään ja nokka kuin kukolla.

”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.” – 1. Moos. 1:28

”Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi. Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi.” – 1. Moos. 1:29-30

Ihmiset nostettiin eläinten yläpuolelle ja vallitsemaan eläimiä, mutta vaikka ihmiset ovat laitettu vallitsemaan eläimiä, niin samalla ihmisille on annettu vastuu eläimistä. Ihminen on siis tässä mielessä eläinten kuningas. Perustavaa laatua oleva ihmisen ja eläimien välillä on se, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kuoltuaan ihmisen henki menee Luojansa luo, kun eläimien henki taas vaipuu maahan (Saarn. 3:21). Ruuaksi ihmisille aluksi annettiin vain viljatuotteet ja kasvikset, mutta ei lihaa laisinkaan – ennen vedenpaisumusta ihmiset olivat kasvissyöjiä. Kaikki maaeläimet ja linnut olivat kasvissyöjiä, mutta ilmeisesti kalat ja ”meripedot” (eli dinosaurukset) ovat olleet osaksi myös lihansyöjiä.

”Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle; tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle. Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt, hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?” – Job 12:7-10

Ennen kaikkea ihmiset voivat oppia eläinkunnasta ja monissa kohdin Kirjoitukset kehoittavat katsomaan eläimiä. Kun universumin Luoja oli Messias Jeesuksessa lihassa maan päällä, niin myös käytti monesti luomaansa luomakuntaa esimerkkeinä kehoittaen esimerkiksi  katsomaan ”taivaan lintuja” (Matt. 6:26) eli leikkisästi voimme sanoa lintubongauksen olevan hyvinkin Kirjoituksien mukaista. Myös viisas kuningas Salomon kehoitti oppimaan luomakunnasta, kuten käskemälä laiskaa menemään ”muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu” (Snl. 6:6). Myös tieteessä on tehty suuria keksintöjä nimenomaan oppimalla luomakunnasta, kuten tuore IndoorAtlaksen kehittämä sisänavigointijärjestelmä, mikä perustuu lintujen käyttämään magneettikentän virheiden perusteella toimivaan navigointiin.

Kun kaikki liha turmeltui

”Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin, sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan linnut; sillä minä kadun ne tehneeni.” – 1. Mooses 6:7

Traagisin historia ihmiskunnan historiassa on ollut vedenpaisumus ja samalla koko ilmasto muuttui dramaattisesti niin, että ihminen elää enää vain kymmeneksen siitä mitä ihmiset elivät ennen vedepaisumusta. Tästä katastrofista ja menetetystä kultaisesta aikakaudesta kertovat monet muinaiset kulttuurit. Universumin Luoja ei ainaostaan katunut luonneensa ihmisen, vaan koko luomakunnan ja kaikki eläimet. Hän kuitenkin pelasti jäännöksen. Mikä aiheutti sen, että universumin Luoja katui luonneensa kaiken? Kirjoituksien mukaan kaiken lihan turmeltuminen.

”Mutta maa turmeltui Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa. Niin Jumala näki, että maa oli turmeltunut; sillä kaikki liha oli turmellut vaelluksensa maan päällä.” – 1. Mooses 6:11-12

“Ja heidän tuomarinsa ja hallitsijansa menivät ihmisten tyttärien tykö ja ottivat heidän vaimonsa voimalla miehiltään valintansa mukaan, ja ihmisten pojat niinä päivinä otti maan karjasta, peltojen pedoista ja ilmojen siipikarjasta, ja opetti yhden lajin eläinten toisen kanssa sekoitusta, ärsyttääkseen siten Herraa; ja Jumala näki koko maan, ja se oli turmeltunut, sillä kaikki liha oli turmellut tiensä maan päällä, kaikki ihmiset ja kaikki eläimet.” – Oikeamielisen kirja 4:17

“Ja laittomuus lisääntyi maan päällä ja kaikki liha turmeli tiensä, ihmiset ja karja ja pedot ja linnut ja kaikki, mikä kävelee maan päällä – kaikki niistä turmeli tiensä ja määräyksensä…” – Riemuvuosien kirja 5:2

“Ja he alkoivat tehdä syntiä lintuja, petoja, matelijoita ja kaloja vastaan, ja alkoivat tuhoamaan toistensa lihaa ja juomaan verta.” – Eenokin kirja 7:5

Kun alussa oli asetettu kaikille lajeille rajat sanomalla jokaisen kohdalla luomisessa, että eläimet luotiin ”kunkin lajinsa mukaan” ja tämä toistettiin seitsemän kertaa, niin sen täytyy olla erittäin merkittävä määräys. Kaiken lihan ”vaelluksen turmeltuminen” tarkoitti ennen kaikkea tämän rajan rikkomista ja näin ollen geneettistä turmeltumista. Koska niin eläimissä kuin ihmissä on tieto koodattu DNA-koodiin eli tietomme on kuin kirjaan kirjoitettu(Ps. 139:16), niin sitä voidaan muokata ja erityisesti kopioimalla tietoa kirjasta toiseen. Kirjoituksien ulkopuoliset muinaiset apokryfikirjat kertovat, että tämä vaelluksen turmeltuminen on juuri tämän kirjan muokkaamista ja lajien sekoittamista. Erityisesti dinosaurukset vallitsivat tuolloin erittäin väkivaltaiseksi muuttuneessa maailmaa. Universumin Luoja kuitenkin löysi pienen määrän puhtaita ihmisiä; Nooa ja hänen perheensä, sekä puhtaita eläimiä, niin että pieni jäännös jäi uudelleen kansoittamaan maailmaan katastrofaalisen tuhon jälkeen.

Eläinten ja ihmisten harmonia särkyy

”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa. Ja peljätkööt ja vaviskoot teitä kaikki eläimet maan päällä ja kaikki taivaan linnut ja kaikki, jotka maassa matelevat, ja kaikki meren kalat; ne olkoot teidän valtaanne annetut. Kaikki, mikä liikkuu ja elää, olkoon teille ravinnoksi; niinkuin minä olen antanut teille viheriäiset kasvit, niin minä annan teille myös tämän kaiken.” – 1. Mooses 9:1-3

Koska ilmasto muuttui dramaattisesti vedenpaisumuksen ja taivaiden ikkunoiden aukeamisen seurauksena, niin ihmisille sallittiin nyt myös lihansyönti. Samalla myös ihmisten ja eläimien välinen suhde muuttui, niin että eläimet alkoivat pelkäämään ihmisiä. Kuitenkin ihminen edelleenkiin muuttuneissa olosuhteissa jäi hallitsemaan eläinkuntaan. Vaikka ihmiset siis hallitsevat eläimiä, niin Kirjoitukset kehoittamaan suhtautumaan eläinkuntaa kohtaan oikein, kuten kuningas Salomon viisanaa sanoo: ”vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.” (Snl. 12:10). Jumalattomuuden lisääntyessä lisääntyy myös eläinrääkkäykset.

”Älkää vain syökö lihaa, jossa sen sielu, sen veri, vielä on. Mutta teidän oman verenne minä kostan; jokaiselle eläimelle minä sen kostan, ja myöskin ihmisille minä kostan ihmisen sielun, toiselle toisen sielun. Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä Jumala on tehnyt ihmisen kuvaksensa.” – 1. Mooses 9:5-6

Koska ihminen on laitettu eläimiä ylemmäksi ja on luotu Jumalan kuvaksi, niin tällöin asetettiin eläimien ja ihmisen suhteelle myös asetus, että mikäli joku eläinkunnan laji tulisi liian verenhimoiseksi ihmistä kohtaan, sitä kohtaisi tuomio. Juuri näin kävi suurille hirmuliskoille, niin että nyt ne ovat kuolleet sukupuuttoon, sillä historian kirjoitukset ja perimätieto kertoo näiden suurten liskojen olleen hyvin verenhimoisia ja kiusankappaleita ihmisiä kohtaan. Monet suuret ihmisiä ahdistelleet lihansyöjät ovatkin kuolleet sukupuuttoon tai lähellä sitä, kuten roomalaisten gladiaattori areenoilla käyttämä barbarileijona ja balintiikeri.

Eläinkunnan lunastus

”Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle – ei omasta tahdostaan, vaan alistajan – kuitenkin toivon varaan, koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti…” – Roomalaiskirje 8:20-21

”Silloin susi asuu karitsan kanssa, ja pantteri makaa vohlan vieressä; vasikka ja nuori leijona ja syöttöhärkä ovat yhdessä, ja pieni poikanen niitä paimentaa. Lehmä ja karhu käyvät laitumella, niiden vasikat ja pennut yhdessä makaavat, ja jalopeura syö rehua kuin raavas. Imeväinen leikittelee kyykäärmeen kololla, ja vieroitettu kurottaa kätensä myrkkyliskon luolaan. Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren.” – Jesaja 11:6-9

Messias Jeesuksen paluuta ei ainoastaan odota Häneen uskovat ihmiset, vaan myös eläinkunta, mikä on Kirjoituksien mukaan myös alistettu alistajan (Luciferin) toimesta katoavaisuuden alle. Kun koko luomakunta tulee Messiaan paluussa vapautetuksi, niin silloin palaudumme myös tältä osin alkuperäiseen tilaan ennen vedenpaisumusta, jolloin ihmiset ja eläimet eivät enää pelkää toisia ja myös ihmiset ovat jälleen kasvissyöjiä. Monet lapset (ja lapsenmieliset) varmasti innolla odottavat, että pääsevät leikkimään eläinten kanssa ja tuolloin ihmisien ja eläimien välillä tulee olemaan erityinen suhde – ehkäpä voimme kommunikoida jopa niiden kanssa.

”Ja valtaistuimella istuva sanoi: ’Katso, uudeksi minä teen kaikki’.” – Ilmestyskirja 21:5