Monet Uuden testamentin paikoista ja henkilöistä ovatkin niin hyvin tunnettuja historian henkilöitä ja paikkoja että niistä ei ole tarvetta tässä tuoda historiallisia tosiasioita esille, mutta sen sijaan joitakin Kirjoituksien henkilöitä ja harvinaisempia paikkoja, joiden olemassaolosta on kiistelty aikaisemmin.

Apostoli Filippuksen hauta (Joh. 1:43)
Professor Francesco D’Andria ryhmänsä kanssa ilmoittivat 2011 löytäneensä pitkän etsinnän seurauksena apostoli Filippuksen haudan muinaisesta Kreikan Hierapoliksesta nykyisestä Lounais-Turkista. Jäännökset haudasta olivat siirretty 400 vuotta myöhemmin Konstantinopoliin.

Dalmanutan kylä (Mark. 8:10)
Paikka Galilean meren rannalla, josta edellä oleva Jeesuksen aikainen kalastajavene löydettiin vuonna 1986, on tunnistettu nyt Dalmanutan kyläksi. Tuolla seudulla Messias Jeesus ruokki 4000 ihmistä ihmeen kautta seitsemällä leivällä ja muutamalla kalalla.

Magdalan synagoga (Matt. 15.39)
Galilean meren länsirannalta Pohjois-Israelista on löydetty Jeesuksen ajalta oleva synagoga Magdalan kylän raunioista, josta Magdalan Maria oli kotosin ja joka sijaitsi muutaman kilometrin etelään Kapernaumista. Tämä on ensimmäinen löydetty synagoga, jossa Jeesus tiettävästi saarnasi, ja se on yksi yhteensä seitsemästä löydetystä synagogasta Jeesuksen ajalta. Arkeologien mukaan tämä synagoga tuhoutui roomalaisten toimesta 67 tai 68 jKr.

Siloan allas (Joh. 9:7)
2004 viemärilinjan rakentajat Jerusalemissa löysivät kivi altaan, jonka arkeologit tunnistivat Johanneksen evankeliumissa mainituksia Siloan altaanksi, johon Jeesus lähetti sokean miehen peseytymään.

Lasaruksen hauta Betaniassa (Joh. 11:38-44)
Arabikylää El-Azarieh pidetään Betaniana ja siellä olevaa hautaa Lasaruksen hautana, jonka Jeesus herätti kuolleista. Arkeologit ajoittavat haudan 1. vuosisadalle ja ja sitä onkin pidetty oikeana paikka jo 4. vuosisadalta lähtien.

Luukkaan mainitsema verollepano (Luuk. 2:1-5)
Verollepanoja oli Rooman aikana useampikin, joista ensimmäinen tapahtui Luukkaan mukaan keisari Augustuksen valtakautena. Lisäksi Apostolien teoista voimme löytää viittauksen erääseen verollepanoon, ja miten samassa yhteydessä puhutaan Juudas Galilealaisesta, joka ilmeisesti oli jonkinlainen kapinoitsija. Häneen liittyen onkin mielenkiintoista todeta, että ainakin historioitsija Josefus on viitannut häneen (Antiq. XVII, 1.). Hän mainitsee kirjoituksissaan tämän henkilön aiheuttamasta mellakasta ja kapinasta. Papyruksista on voitu päätellä, että Kyrenius (Quirinius) oli kahdesti Syyrian maaherrana, luultavasti Herodeksen aikana sotilasjohtajana ja sitten varsinaisesti v. 6-7 jKr.

John Rylandsin papyrukset (125 jKr) osoittavat myös, että Rooman valtakunnan väestönlaskenta suoritettiin joka 14. vuosi ja että ihmisten oli tuolloin mentävä rekisteröitäviksi siihen paikkaan, mistä heidän sukunsa oli lähtöisin. Tämä tukee Luukkaan kertomusta. Josefus mainitsee Quiriniuksen (Kyrenius) Herodeksen pojan Arkelauksen karkottamisen yhteydessä vuonna 6 jKr ja silloin toimeenpannun verollepanon (Apt 5:37). Tämä verollepano oli kuitenkin toinen.

Ylipappi Kaifas (Luuk. 3:2)
Joulukuussa 1990 Jerusalemista löydettiin hautaluola. Hauta sijaitsi Jerusalemin laidalla ja hienosta koristelusta päätellen haudan omistama suku kuului ylempään sosiaaliluokkaan. Haudan ajoittamisessa auttoi haudasta löydetty raha, joka oli Herodes Agrippa I:n ajalta 42/43 eKr. Haudasta löytyi useita luuarkkuja eli ossuaareja. Niissä yhdessä oli kirjoitus Jehosef Bar Kaiafe eli Joosef Kaifaan poika. Josef muunelmineen on yleinen nimi tuona aikana. Sen sijaan Kaifas esiintyy tässä ensimmäistä kertaa piirtokirjoituksissa. Raamatusta Kaifaan nimi on tuttu, samoin roomalaisajan historioitsijan Josefuksen teksteistä ja parista juutalaisesta lähteestä. Tämän niminen ylimmäinen pappi on ollut Jerusalemin korkein virkamies vuosina 18-26 eKr. Josefus mainitsee kaksi kertaa ylipapin nimellä ”Josefus, jota kutsutaan Kaifaaksi.” Nämä tiedot yhdessa 40-luvulla jKr. painetun rahan kanssa ovat johtaneet juutalaiset tutkijat pitämään asiaa melko varmana: muita Josef Kaifaita ei tuolta ajalta tunneta.

Keisarin kolikko (Luuk. 20:23-25)
Tiberius Keisarin ajalta (14-37 jKr) on löydetty kolikkoja, jollaista Jeesus piti kädessään kysyessään: ”Näyttäkää minulle denari. Kenen kuva ja päällekirjoitus siinä on?” (Luuk. 20:24).

Pietarin koti (Luuk. 4:38)
Kapernaumissa on tänä päivänä kirkko siinä paikalla, jonka uskotaan olevan Simon-Pietarin talo. Arkeologiset todisteet paikalta viittaavat siihen, että kyseessä todellakin on Pietarin koti ja että se on ollut pyhinvaelluspaikka ennen kirkon rakentamista.

Johannes Kastajan mestauttaminen (Matt. 14:10)
Juutalainen historioitsija Josefus Flavius kirjoittaa Juutalaisten muinaisajat -teoksessaan Herodeksen mestauttaneen Johanneksen, jota oli Kastajaksi tai Upottajaksi kutsuttu.

Pontius Pilatus (Matt. 27:11-26)
Juutalainen historioitsija Josefus ja roomalainen historioitsija Tacitus kirjoittavat (n. 100 jKr.) Pilatuksen olleen maaherra. Vuonna 1961 löydettiin Kesareasta, Israelista, kivi mihin Pontius Pilatuksen nimi on hakattuna ”(Pon)tius Pilatus, Juudean maaherra”. Lisäksi Vanhoista rahoista on saatu tietoja Pontius Pilatuksesta (26-36 eKr.), samoin kuin muista saman ajan maaherroista Coponiuksesta aina Antonius Felixiin (Apt. 24:3).

Simon kyreneläisen poika (Mark. 15:21)
Israelilainen arkeologi Eleazar Sukenik löysi haudan Kidronin laaksosta itä-Jerusalemista vuonna 1941 ja löydetty keramikka ajoittaa haudan 70-luvulle jKr. Haudasta löydettiin 11 luuarkkua ja 15 kirjoitusta joissa yhdessä luki kreikaksi ”Aleksanteri Simonin poika” ja hepreaksi QRNYT, jonka uskotaan olleen QRNYH tarkoittaen Kyrene. Markuksen evankeliumi kertoo Jeesuksen ristiä kantaneen miehen olleen Simon kyreneläinen, joka oli Aleksanterin ja Rufuksen isä.

Emmauksen tie (Luuk. 24:13)
Lyhyt pätkä vanhasta tiestä Jerusalemista Emmaukseen on löydetty Har Hamenuchotin hautausmaan lähettyviltä. Itse Emmauksen kylä on tuhoutunut eikä sitä ole pystytty paikallistamaan, mutta juutalainen historioitsija Josefus kertoo Uuden liiton kirjoituksien kanssa yhtä pitävästi että se sijaitsi n. 10-12 kilometrin päässä Jerusalemista.

Paavalin opettaja poika (Apt. 5:34)
Apostoli Paavalin opettajana ja juutalaisen neuvottelukunnan Sanhedrinin johdossa toiminut arvostettu juutalainen Gamaliel (10-70 jKr) on hyvin tunnettu historian henkilö. Talmud (shabbath 30b) mainitsee myös erään Gamalielin röyhkeään oppilaan, joka haastoi hänen opetuksensa ja sen uskotaan viittaavaan apostoli Paavaliin, joka tuolloin tunnettiin vielä rabbi Sauluksena. Gamaliel itse kehotti juutalaisia suhtautumaan uuteen Nasaretilaisen liikkeeseen tutkien ja seuraten pysyisikö se pystyssä, ja jos pysyisi se olisi Jumalasta. Perimätiedon mukaan hänestä tulikin kristitty, jonka Pietari ja Johannes kastoivat. Hänen poikansa Shimon ben Gamlielin hauta löydettiin vuonna 415 läheltä Kafargamalan kaupunkia ja se on yhä yleinen pyhinvaellus paikka juutalaisille Kafr Kannassa Pohjois-Israelissa.

Jaakobin mestautus (Gal. 1:19, 2:9)
Josefus Flavius mainitsee Jeesuksen veljen Jaakobin mestaamisesta (Antiquities XX 9:1). 2002 tehtiin myös luuarkku löytö kirjoituksella: ”Jaakob, Joosefin poika, Jeesuksen veli” (Ya’aqov bar Yosef achui d’Yeshua), vaikkakaan löydön aitoudosta ei ole täyttä yksimielisyyttä.

Sergius Paulus Kyproon käskynhaltijana (Apt. 13:7)
Kyprokselta Pafoksen läheltä on löydetty kirjoitus, joka mainitsee Sergius Pauluksen ja hänen arvonimensä käskynhaltija (proconsul). Roomasta on myös löydetty hänen muistokivensä, joka myös kertoo hänestä. Apostolien teoissa ymmärtäväiseksi mieheksi, joka halusi kuulla Jumalan sanaa ja jota noita vastusti, mutta hän tuli lopulta kuitenkin uskoon (Apt. 13:12).

Tessalonikan kaupungin hallitusmiehet – politarkit (Apt. 17:6)
Apostolien teoissa mainitaan Tessalonikan kaupungin hallitusmiehet nimellä politarkit. Pitkään tätä pidettiin virheellisenä nimikkeenä, kunnes löydettiin 1835 löydettiin Tessalonikasta kreikkalainen kirjoitus, joka mainitsee myös politarkit. Myöhemmin on löytynyt myös muitakin kirjoituksia.

Areiopagia Ateenassa (Apt. 17:19-34)
Apostolien teoissa apostoli Paavali vietiin myös Areiopagille kuultavaksi levittämistään opeista. Siellä hän piti puheen, jossa hän selitti kuulijoille uskon perusteita. Areiopagia on Ateenan keskustassa ja mäellä on ilmeisesti myös ollut alunperin rakennus, missä Areiopagia neuvosto oli kokoontunut.

Gallio Akaijan käskynhaltijana (Apt. 18:12)
Gallion nimi mainitaan keisari Claudiuksen kirjeessa Delfin kaupungille. Kirjeen mukaan Lucius Iunius Gallion on Akaian käskynhaltija. Löydetyn kirjeen ajankohdaksi mainitaan aika jolloin keisari Claudius 26. kerran nimitetaan imperatoriksi. Tämä tapahtui vuoden 52 jKr. lopulla. Tämä kirje antaa hyvän lähtökohdan Paavalin toiminnan ajoitukselle. Apt. 18:12 kertoo Paavalin joutuneen Gallion, Akaijan käskynhaltian, tuomioistuimen eteen.

Efeson teatteri (Apt. 19:29)
Efesossa on tänäkin päivällä suuren teattaerin rauniot, johon Apostolien tekojen (19:29) mukaan ihmiset kerääntyivät vastustamaan apostoli Paavalin opetuksia.

Artemiksen temppeli (Apt. 19:34)
Efesosta on löydetty marmori patsas jumalatar Artemiksesta ja se on tehty ensimmäisellä tai toisella vuosisadalla (jKr). Apostolien teot mainitsevat ihmisten villiintyneenä huutaneen ”Suuri on efesolaisten Artemis!”.

Erastus, kaupungin rahainhoitaja (Room. 16:23)
Vuonna 1924 löydettiin muinaisesta Kreikan Korintosta latinan kielinen teksti kalkkikivestä, joka sanoo ”Erastus… maksoi tämän jalkakäytävän kustannukset.” ja se sijoitetaan ensimmäiselle vuosisadalla (jKr). Roomalaiskirje mainitsee nimen Erastus ja että hän oli rahainhoitaja.

Paavalin laivanhylky (Apt. 27:41)
Robert Cornuke on löytänyt Maltalta jäänteitä Apostolien Tekojen luvussa 27 tapahtuneesta haaksirikosta. Sijainti sekä ankkurit paljastavat, että on erittäin todennäköistä että kyseessä on juuri kyseinen hylky.